Ehdotamme, että Helsingin kaupunki, joka on sitoutunut valtiotasoiseen kansalliseen lapsistrategiaan sekä tekee parhaillaan toimia saadakseen Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallinnusta kaupunkitasoisesti tehtyä, tekee Länsi-Herttoniemen asemakaavasta lapsivaikutusten arvioinnin.
Tehty kaavaehdotus vaikuttaa alueen lapsiin sekä suoraan että välillisesti.
Kaavaehdotus vähentää selkeästi alueen lasten leikki- ja vapaa-ajanpaikkoja. Alueella on hyvin pienet pihat niin taloyhtiöllä kuin päiväkodeilla ja kouluilla. Uudessa suunnitelmassa pihat olisivat entistä pienempiä ja lähes vailla istutuksia. Alueen puistot, viheralueet sekä leikkipuistot ovat laajasti käytössä koko ajan myös tästä syystä. Länsi-Herttoniemen välittömään ympäristöön rakentuu lähivuosina asuntoja noin 8000 asukkaalle. Heillekin lähiluonto toimii varmasti arjen pysähdyspaikkana. Jossain vaiheessa haasteeksi muodostuu lähiluonnon vähäisyys tästäkin näkökulmasta. Kuormitus kohdistuu silloin vähäisiin jäljelle jätettyihin viheralueisiin.
Huomioitavaa on, että säännöllinen kosketus luontoon on erittäin tärkeää lasten terveydelle. Tässä muutama esimerkki:
-Vaalimalla lasten luontoyhteyttä eli mahdollisuutta olla säännöllisessä kontaktissa luontoon, tuetaan hyvinvointia ja immuunijärjestelmän normaalia toimintaa monella tavalla. Tämä on terveysnäkökulmasta tärkeää, sillä kansanterveyttä uhkaa joukko kroonisia, tarttumattomia tauteja ja häiriöitä, kuten astma ja allergia, diabetes, suolistosairaudet ja mielenterveyshäiriöt. Kosketus luontoon on tärkeintä ensimmäisten elinvuosien aikana, sillä tuolloin elimistön puolustusjärjestelmät kehittyvät voimakkaimmin.
-Tanskassa lähes miljoonan ihmisen otoksella tehty tutkimus osoitti, että viheralueiden läheisyys lapsuudessa pienentää riskiä useiden mielenterveyshäiriöiden ilmaantumiselle myöhemmällä iällä. Riski mielenterveyden häiriöön sairastumiselle oli jopa 55 % korkeampi niillä henkilöillä, joiden asuinympäristössä oli ollut vähiten viheralueita lapsuudessa. Yhteys mielenterveysongelmien ja viheralueiden puuttumisen välillä ei kadonnut, vaikka huomioitiin perheeseen liittyvät, esim. sosio-ekonomiset muuttujat.
-Lapsen motorista kehitystä tukevat erityisen hyvin erilaiset ympäristöt, kuten metsä (kalliot, kivet, puut, piilot; kiipeäminen, hyppääminen, juoksu polkua pitkin) ja luonnolliset tilanteet sekä maaston muodot (ylämäki/alamäki). Tällainen ympäristö haastaa lasten motorista kehitystä aivan eri tavalla kuin tuttu ja tasainen ympäristö.
Näin ollen pyydämme, että tässä Länsi-Herttoniemen asemakaavahankkeessa Helsingin kaupunki tekee pilottina lapsivaikutusten arvioinnin kaavassa ehdotettujen muutosten osalta.
Helsingissä 1.6.2023
Herttoniemi-seura ry
Hilkka Helsti, puheenjohtaja