Herttoniemen omakotialueen alkuvaiheita

Herttoniemen omakotialue Karhutien ja Oravatien välissä muodostaa hyvin säilytetyn esimerkin sodanjälkeisen ajan uudisrakentamisesta. Tiukka säännöstelytalous rajasi sen rakentamista. Herttoniemessä toimivat teollisuuslaitokset olivat avainasemassa. Tuttavuusverkostoilla...

Herttoniemen historiasta ja kulttuurista

Herttoniemellä oleva asutus on pitkän historian ja taitavan kehittämisen tulos. Vielä 1900-luvun alussa Herttoniemellä elettiin kahden kartanon maalaiselämää: pääosassa niemeä Herttoniemen kartanon ja siitä erotetun Strömsin kartanon mailla, Kivinokassa ja Herttoniemen siirtolapuutarhan lähialueilla Kulosaaren kartanon mailla. Tammisalon pääosaa hallitsi Herttoniemen kartanosta irroitettu Tammelundin rälssitila. Kaikki olivat aiemmin kuuluneet Herttoniemen kylään, jonka alueella sijaitsi jo Helsingin vanhin keskiaikainen asutus. Alueelta on löytynyt pronssikautisia hautoja. Asutus tuli varhain Herttoniemen korkeille metsäselänteille, joiden välissä kimmeltävästä merestä syntyi maannouseman ansiosta vähitellen viljavia pelto- ja hakamaita.
thumb_patsas viesteja tuntemattomille.jpg

Herttoniemen ulkona olevat muistomerkit ja patsaat

Patsaita ja muistomerkkejä löydät koulujen pihoilta, kaduilta, talojen seiniltä ja jopa teollisuusalueelta.

thumb_porraspohjoisin.jpg

Herttoniemen salaiset portaat

Oletko huomannut kuinka paljon portaita ja polkuja on Herttoniemessä? Toiset portaat ovat uusia ja tiiviissä käytössä, vaikka usein niiden olemassaoloa ei huomaa. Toiset portaat ovat kauan sitten rakennettuja ja nyt jo lähes unohdettuja. Tässä on muutamia portaita ja polkuja sinun etsittäväksesi.

Tarvitset GPS-paikantimen tai karttaohjelman, johon syöttää EUREF-FIN (maant.) -koordinaatit. Ihan mahdotonta ei ole löytää portaita vain valokuvien ja vihjeiden perusteellakaan. Portaat on lueteltu pohjoisesta etelään. Onnea portaiden etsintään!

Kaavoitus alueittain

Leena Vallinkoski-Sipilä Herttoniemen yritysalue, vanha teollisuusalue Herttoniemelle valmistui öljysataman rakennussuunnitelma 27.12.1933. Sen tekijäksi on merkitty Birger Brunila/rakennustoimiston satamaosasto. Kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman 23.1.1935 ja maaherra vahvisti sen...