thumb_porraspohjoisin.jpg

Herttoniemen salaiset portaat

Oletko huomannut kuinka paljon portaita ja polkuja on Herttoniemessä? Toiset portaat ovat uusia ja tiiviissä käytössä, vaikka usein niiden olemassaoloa ei huomaa. Toiset portaat ovat kauan sitten rakennettuja ja nyt jo lähes unohdettuja. Tässä on muutamia portaita ja polkuja sinun etsittäväksesi.

Tarvitset GPS-paikantimen tai karttaohjelman, johon syöttää EUREF-FIN (maant.) -koordinaatit. Ihan mahdotonta ei ole löytää portaita vain valokuvien ja vihjeiden perusteellakaan. Portaat on lueteltu pohjoisesta etelään. Onnea portaiden etsintään!

Kaavoitus alueittain

Leena Vallinkoski-Sipilä Herttoniemen yritysalue, vanha teollisuusalue Herttoniemelle valmistui öljysataman rakennussuunnitelma 27.12.1933. Sen tekijäksi on merkitty Birger Brunila/rakennustoimiston satamaosasto. Kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman 23.1.1935 ja maaherra vahvisti sen...
herttoniemi saarisen suunnitelmassa c.jpg

Kaavoituksen lähtökohdat

Herttoniemellä oleva asutus on pitkän historian ja taitavan kehittämisen tulos. 1915 alkaneen ja 1950-luvulla kiihkeimmillään olleen kaavoituksen aikana Helsinki sai Herttoniemelle moni-ilmeisen, omaleimaisten lähiöiden - Roihuvuoren, Tammisalon ja Länsi-Herttoniemen - muodostaman meurmannilaisen asumakunnan, jonka keskellä on kävelyetäisyydellä yhteinen työpaikka-alue, Herttoniemen vanha teollisuusalue. Kuvioon liitettiin myöhemmin luontevasti öljysataman korvannut Herttoniemenranta. Nykyisessäkin suunnittelussa on olennaista tuntea kaupunginosan historian muovaama luonne, jotta sitä voidaan vahvistaa ja hyödyntää.

Amerikan kävijä Carl Olof Cronstedt

Suomen sodan aikana vuosina 1808-09 Viaporin komentajana toimineen Carl Olof Cronstedtin (s. 3.10.1756 -7.4.1820) henkilöhistoria on osa nykyisen Itä-Helsingin historiaa. Puotilan kartanossa syntynyt ja Herttoniemen kartanossa kuollut Cronstedt omisti Herttoniemen kartanon kahteen otteeseen, rakennutti nykyisen kartanon päärakennuksen ja suunnitteli alueelle upean puiston.

Herttoniemi sanomalehdissä 1800-luvulla

Eva Packalén

1800-luvun alkupuolella sanomalehdet olivat yleensä nelisivuisia. Kerran tai kaksi viikossa ilmestyneistä lehdistä voitiin lukea pieniä artikkeleita ja kaunokirjallisia tuotteita, mutta mukaan mahtui myös erilaisia julistuksia, kuulutuksia ja pikku-uutisia.