Herttoniemen historiasta ja kulttuurista

Herttoniemellä oleva asutus on pitkän historian ja taitavan kehittämisen tulos. Vielä 1900-luvun alussa Herttoniemellä elettiin kahden kartanon maalaiselämää: pääosassa niemeä Herttoniemen kartanon ja siitä erotetun Strömsin kartanon mailla, Kivinokassa ja Herttoniemen siirtolapuutarhan lähialueilla Kulosaaren kartanon mailla. Tammisalon pääosaa hallitsi Herttoniemen kartanosta irroitettu Tammelundin rälssitila. Kaikki olivat aiemmin kuuluneet Herttoniemen kylään, jonka alueella sijaitsi jo Helsingin vanhin keskiaikainen asutus. Alueelta on löytynyt pronssikautisia hautoja. Asutus tuli varhain Herttoniemen korkeille metsäselänteille, joiden välissä kimmeltävästä merestä syntyi maannouseman ansiosta vähitellen viljavia pelto- ja hakamaita.
herttoniemi saarisen suunnitelmassa c.jpg

Kaavoituksen lähtökohdat

Herttoniemellä oleva asutus on pitkän historian ja taitavan kehittämisen tulos. 1915 alkaneen ja 1950-luvulla kiihkeimmillään olleen kaavoituksen aikana Helsinki sai Herttoniemelle moni-ilmeisen, omaleimaisten lähiöiden - Roihuvuoren, Tammisalon ja Länsi-Herttoniemen - muodostaman meurmannilaisen asumakunnan, jonka keskellä on kävelyetäisyydellä yhteinen työpaikka-alue, Herttoniemen vanha teollisuusalue. Kuvioon liitettiin myöhemmin luontevasti öljysataman korvannut Herttoniemenranta. Nykyisessäkin suunnittelussa on olennaista tuntea kaupunginosan historian muovaama luonne, jotta sitä voidaan vahvistaa ja hyödyntää.

Kaavoitus alueittain

Leena Vallinkoski-Sipilä Herttoniemen yritysalue, vanha teollisuusalue Herttoniemelle valmistui öljysataman rakennussuunnitelma 27.12.1933. Sen tekijäksi on merkitty Birger Brunila/rakennustoimiston satamaosasto. Kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman 23.1.1935 ja maaherra vahvisti sen...
Polttoöljyn kuormauspihaa Sorsavuorelta Tuorinniemen suuntaan.

Herttoniemi sodissa

Helsingin seutu ja Herttoniemi ovat jääneet sodan myrskyjen keskelle usein. Silloin kun sotaa ei käyty, varustauduttiin. Siitä huomattavin muisto Helsingissä on 1700-luvun puolivälin jälkeen syntynyt Viaporin linnoitus. Helsingin seudun ja siihen liittyen Herttoniemen kartanohistorian voi nähdä osana Ruotsin valtakunnan sotilaallista historiaa, sillä sotilaallinen organisaatio tukeutui juuri kartanoihin.

Amerikan kävijä Carl Olof Cronstedt

Suomen sodan aikana vuosina 1808-09 Viaporin komentajana toimineen Carl Olof Cronstedtin (s. 3.10.1756 -7.4.1820) henkilöhistoria on osa nykyisen Itä-Helsingin historiaa. Puotilan kartanossa syntynyt ja Herttoniemen kartanossa kuollut Cronstedt omisti Herttoniemen kartanon kahteen otteeseen, rakennutti nykyisen kartanon päärakennuksen ja suunnitteli alueelle upean puiston.