Kaavoitus alueittain

Leena Vallinkoski-Sipilä Herttoniemen yritysalue, vanha teollisuusalue Herttoniemelle valmistui öljysataman rakennussuunnitelma 27.12.1933. Sen tekijäksi on merkitty Birger Brunila/rakennustoimiston satamaosasto. Kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman 23.1.1935 ja maaherra vahvisti sen...

Herttoniemeläisiä naisia vuosisatojen takaa

Uutuuttaan hohtavasta Herttoniemenrannasta saa kävelyretkellä feminiinin asuinalueen vaikutelman. Rouvienpolun, Neitojenpolun ja -puiston sekä Neitojenrannan lisäksi silmiin pistävät katukylteissä nimet Sissele, Gertrud, Regina, Bengta, Agneta ja Annika. Tunnemme hyvin monet Herttoniemen kartanon miespuolisista omistajista: Jägerhornsuvun miehet, Helsingin pormestarit Petter ja Abraham Wetterin, Viaporin  rakentajan, kreivi Augustin Ehrensvärdin ja hänen veljensä tykkimestari Carl Fredrikin, kauppias Johan Sederholmin ja Ehrensvärdien pikkuserkun, amiraali Carl Olof Cronstedtin sekä viimeisimpänä maanviljelysneuvos Johan Georg Bergbomin. Mutta keitä nuo kadunnimistä ilmenevät herttoniemeläisnaiset olivat? Milloin he elivät ja millaisiin historiallisiin vaiheisiin heidän elämänsä kytkeytyy? Onko heistä säilynyt tietoja jälkimaailmalle? Keitä muita naisia Herttoniemessä on asunut?

Herttoniemen tapahtumia itsenäistymisvuonna 1917

Ensimmäisen maailmansodan taistelutantereilta syrjässä pysyneen Suomen suuriruhtinaskunnan pahin ongelma oli nälkä. Sodan pitkittyessä elintarvikepula nosti ruoan hinnan monille saavuttamattomiin. Nälkähuolia pahensi joukkotyöttömyys. Se tuntui myös Herttoniemessä, kun ansioita tuoneet venäläisten linnoitustyöt lakkasivat kesä-heinäkuussa 1917.
herttoniemi saarisen suunnitelmassa c.jpg

Kaavoituksen lähtökohdat

Herttoniemellä oleva asutus on pitkän historian ja taitavan kehittämisen tulos. 1915 alkaneen ja 1950-luvulla kiihkeimmillään olleen kaavoituksen aikana Helsinki sai Herttoniemelle moni-ilmeisen, omaleimaisten lähiöiden - Roihuvuoren, Tammisalon ja Länsi-Herttoniemen - muodostaman meurmannilaisen asumakunnan, jonka keskellä on kävelyetäisyydellä yhteinen työpaikka-alue, Herttoniemen vanha teollisuusalue. Kuvioon liitettiin myöhemmin luontevasti öljysataman korvannut Herttoniemenranta. Nykyisessäkin suunnittelussa on olennaista tuntea kaupunginosan historian muovaama luonne, jotta sitä voidaan vahvistaa ja hyödyntää.

Herttoniemi sanomalehdissä 1800-luvulla

Eva Packalén

1800-luvun alkupuolella sanomalehdet olivat yleensä nelisivuisia. Kerran tai kaksi viikossa ilmestyneistä lehdistä voitiin lukea pieniä artikkeleita ja kaunokirjallisia tuotteita, mutta mukaan mahtui myös erilaisia julistuksia, kuulutuksia ja pikku-uutisia.