Kun Itäväylä oli Uusi Porvoon maantie…

Einar Vuorenmaa on asunut Herttoniemessä vuodesta 1946 ja Aarre Lang vuodesta 1954. Tässä he muistelevat 40 ja 50-lukujen Herttoniemeä:

Kun katselee tämän päivän Herttoniemeä, on vaikea kuvitella millaiset oli näkymät 40-luvun lopulla, jolloin nykyrakentaminen varsinaisesti alkoi. Alueliitos Helsinkiin tapahtui 1946. Samana vuonna alettiin rakentaa tuota nykyisinkin niin idyllistä omakotitaloaluetta, joka rajoittuu Karhutie -Hirvitie -Oravatie -Näätätie -Ilvestie ym. alueisiin.

Mutta varsinainen Herttoniemi –alkuperäiseltä nimeltään Herttuaniemi – sijaitsi heti Naurissaaren sillan jälkeen alkavalta alueelta jatkuen Santahaminan tien risteykseen, eli Martenkan kioskille saakka. Tälle välille Porvoontien molemmille puolin oli rakennettu huvila-asutus, joista monet rakennukset oli tuotu Terijoelta saakka.

Herttoniemen nimistöstä

Vuonna 1405 Porvoon käräjillä on ollut lautamiehenä rälssimies Laurens Hertoghe. On arveltu, että hän on nauttinut verovapautta aluella olleista tiloista ja näin antanut alueen tiloille oman nimensä. Suomenkielinen nimi esiintyi vielä 1950-luvulla myös muodossa Herttuaniemi.

Herttoniemen Martat ry täytti 80 vuotta

Herttoniemen Marttayhdistys ry juhlisti 80-vuotispäiväänsä kahvitilaisuudella Herttoniemen kirkolla 30.10.2014. Kutsuvieraina oli mm. Herttoniemen seurakunnan nykyisiä ja entisiä työntekijöitä. Merkkipäivän viettoon kuului myös Marttojen retki...
Karhutie 25 ja 26. historiikki

Tutustu Karhutie 25-26 historiikkiin

Karhutie 25 - 26 historiikki on nyt luettavissa, ladattavissa ja tulostettavissa. Historiikin haastatteluista ja toimituksesta vastaa Tuula Kasanen, taitosta sekä valokuvista Aaro Artto. Tutustu...
Klikkaa suuremmaksi!

Herttoniemi kirjallisuudessa

Kjell Westön romaanissa Missä kuljimme kerran (Otava 2006) voi seurata Allun, jalkapalloilijan, merimiehen, satama- ja rakennustyöläisen vapaa-ajan viettoa Nokalla, Kivinokan alueella, "se on mesta meille jotka jäätiin ilman herraskartanoita."