EtusivuHerttoniemi

Kettis on täynnä historiaa

Kettutien nuorisotalo ”Kettis” lienee monelle Herttoniemessä kasvaneelle tuttu paikka. Joko siellä käytiin nuorena itse, tai sitten se oli paikka, johon olisi halunnut mennä, mutta vanhemmat eivät päästäneet.

Herttoniemi kirjallisuudessa

Kjell Westön romaanissa Missä kuljimme kerran (Otava 2006) voi seurata Allun, jalkapalloilijan, merimiehen, satama- ja rakennustyöläisen vapaa-ajan viettoa Nokalla, Kivinokan alueella, "se on mesta meille jotka jäätiin ilman herraskartanoita."

Herttoniemen historiasta ja kulttuurista

Herttoniemellä oleva asutus on pitkän historian ja taitavan kehittämisen tulos.

Kaavoitus alueittain

Leena Vallinkoski-Sipilä Herttoniemen yritysalue, vanha teollisuusalue Herttoniemelle valmistui öljysataman rakennussuunnitelma 27.12.1933. Sen tekijäksi on merkitty Birger Brunila/rakennustoimiston satamaosasto. Kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman 23.1.1935 ja maaherra vahvisti sen...

Kaavoituksen lähtökohdat

Herttoniemellä oleva asutus on pitkän historian ja taitavan kehittämisen tulos. 1915 alkaneen ja 1950-luvulla kiihkeimmillään olleen kaavoituksen aikana Helsinki sai Herttoniemelle moni-ilmeisen, omaleimaisten lähiöiden - Roihuvuoren, Tammisalon ja Länsi-Herttoniemen - muodostaman meurmannilaisen asumakunnan, jonka keskellä on kävelyetäisyydellä yhteinen työpaikka-alue, Herttoniemen vanha teollisuusalue. Kuvioon liitettiin myöhemmin luontevasti öljysataman korvannut Herttoniemenranta. Nykyisessäkin suunnittelussa on olennaista tuntea kaupunginosan historian muovaama luonne, jotta sitä voidaan vahvistaa ja hyödyntää.

Amerikan kävijä Carl Olof Cronstedt

Suomen sodan aikana vuosina 1808-09 Viaporin komentajana toimineen Carl Olof Cronstedtin (s. 3.10.1756 -7.4.1820) henkilöhistoria on osa nykyisen Itä-Helsingin historiaa. Puotilan kartanossa syntynyt ja Herttoniemen kartanossa kuollut Cronstedt omisti Herttoniemen kartanon kahteen otteeseen, rakennutti nykyisen kartanon päärakennuksen ja suunnitteli alueelle upean puiston.

Historiapolku: pronssikausi

Hautojen sijoittaminen korkeille mäille tai kallioille on tyypillistä pronssikautisille (1500-500 eKr) haudoille. Veden pinta on Herttoniemessä ollut 7,5-10 metriä nykyistä korkeammalla, joten haudat ovat usein korkealla rantakalliolla.

Historiapolku: keskiaika

Siilitien metroaseman länsipuolella on säilynyt noin 40 metriä vanhaa tietä, joka johti alkuaan Viikin suunnasta Herttoniemen kartanolle. 

Tuoreimmat

SEURAA SOMESSA