EtusivuHerttoniemi

Herttoniemi – Taata F.E. Sillanpään iltaruskon paikka

Herttoniemessä on asunut monta kuuluisuutta - ja asuu vieläkin. Mutta maailman kuuluisin herttoniemeläinen oli varmasti Frans Emil Sillanpää, Nobel-kirjailija.

Herttoniemi sanomalehdissä 1800-luvulla

Eva Packalén

1800-luvun alkupuolella sanomalehdet olivat yleensä nelisivuisia. Kerran tai kaksi viikossa ilmestyneistä lehdistä voitiin lukea pieniä artikkeleita ja kaunokirjallisia tuotteita, mutta mukaan mahtui myös erilaisia julistuksia, kuulutuksia ja pikku-uutisia.

Herttoniemen nimistöstä

Vuonna 1405 Porvoon käräjillä on ollut lautamiehenä rälssimies Laurens Hertoghe. On arveltu, että hän on nauttinut verovapautta aluella olleista tiloista ja näin antanut alueen tiloille oman nimensä. Suomenkielinen nimi esiintyi vielä 1950-luvulla myös muodossa Herttuaniemi.

Helena Regina Boggensköld – vuoden 1710 ruton uhri

Öljysatamasta asuinalueeksi rakennetun Herttoniemenrannan katujen nimistöstä osa liittyy läheisen kartanon vanhempaan 1500- ja 1600-luvun historiaan ja varsinkin kartanon naisiin, rouviin ja tyttäriin. Muutamassa vuodessa upeaksi rantakaduksi muotoutunut Reginankuja on saanut nimensä aatelisen Helena Regina Boggensköldin mukaan. Mutta kuka oli 1600-luvun lopulla Herttoniemeen muuttanut Regina Boggensköld?

Herttoniemi sodissa

Helsingin seutu ja Herttoniemi ovat jääneet sodan myrskyjen keskelle usein. Silloin kun sotaa ei käyty, varustauduttiin. Siitä huomattavin muisto Helsingissä on 1700-luvun puolivälin jälkeen syntynyt Viaporin linnoitus. Helsingin seudun ja siihen liittyen Herttoniemen kartanohistorian voi nähdä osana Ruotsin valtakunnan sotilaallista historiaa, sillä sotilaallinen organisaatio tukeutui juuri kartanoihin.

Herttoniemeläisiä naisia vuosisatojen takaa

Uutuuttaan hohtavasta Herttoniemenrannasta saa kävelyretkellä feminiinin asuinalueen vaikutelman. Rouvienpolun, Neitojenpolun ja -puiston sekä Neitojenrannan lisäksi silmiin pistävät katukylteissä nimet Sissele, Gertrud, Regina, Bengta, Agneta ja Annika. Tunnemme hyvin monet Herttoniemen kartanon miespuolisista omistajista: Jägerhornsuvun miehet, Helsingin pormestarit Petter ja Abraham Wetterin, Viaporin  rakentajan, kreivi Augustin Ehrensvärdin ja hänen veljensä tykkimestari Carl Fredrikin, kauppias Johan Sederholmin ja Ehrensvärdien pikkuserkun, amiraali Carl Olof Cronstedtin sekä viimeisimpänä maanviljelysneuvos Johan Georg Bergbomin. Mutta keitä nuo kadunnimistä ilmenevät herttoniemeläisnaiset olivat? Milloin he elivät ja millaisiin historiallisiin vaiheisiin heidän elämänsä kytkeytyy? Onko heistä säilynyt tietoja jälkimaailmalle? Keitä muita naisia Herttoniemessä on asunut?

Tuoreimmat

SEURAA SOMESSA