Herttoniemi

”Sivistyksessä on Suomen ainoa pelastus”, kirjoitti J. W. Snellman ystävälleen vuonna 1840. Ajatus on tänä päivänä yhtä ajankohtainen, kuin sataseitsemänkymmentä vuotta sitten. Koulussa ja...

5. Varautumista sotaan: Maalinnoitus 1914 Syksyllä 1914 venäläiset aloittivat Helsinkiä puolustavan maalinnoituksen rakentamisen Herttoniemessä. Kivestä ja maa-aineksista tehtyjä valleja on selvimmin näkyvissä Rajakallioilla Herttoniemen urheilukentän...

Öljysatamasta asuinalueeksi rakennetun Herttoniemenrannan katujen nimistöstä osa liittyy läheisen kartanon vanhempaan 1500- ja 1600-luvun historiaan ja varsinkin kartanon naisiin, rouviin ja tyttäriin. Muutamassa vuodessa upeaksi rantakaduksi muotoutunut Reginankuja on saanut nimensä aatelisen Helena Regina Boggensköldin mukaan. Mutta kuka oli 1600-luvun lopulla Herttoniemeen muuttanut Regina Boggensköld?

Ensimmäisen maailmansodan taistelutantereilta syrjässä pysyneen Suomen suuriruhtinaskunnan pahin ongelma oli nälkä. Sodan pitkittyessä elintarvikepula nosti ruoan hinnan monille saavuttamattomiin. Nälkähuolia pahensi joukkotyöttömyys. Se tuntui myös Herttoniemessä, kun ansioita tuoneet venäläisten linnoitustyöt lakkasivat kesä-heinäkuussa 1917.

7. Teollisuutta ja lähiöitä 1950-lukulaisittain Länsi-Herttoniemen ja Siilitien lähiöt rakennettiin purkamaan kasvavan Helsingin asuntopuutetta. Alueen kehittyminen pääsi vauhtiin vuoden 1946 suuren alueliitoksen jälkeen. Herttoniemen rannassa...