Herttoniemen historiasta ja kulttuurista

Herttoniemellä oleva asutus on pitkän historian ja taitavan kehittämisen tulos.

Herttoniemi sanomalehdissä 1800-luvulla

Eva Packalén

1800-luvun alkupuolella sanomalehdet olivat yleensä nelisivuisia. Kerran tai kaksi viikossa ilmestyneistä lehdistä voitiin lukea pieniä artikkeleita ja kaunokirjallisia tuotteita, mutta mukaan mahtui myös erilaisia julistuksia, kuulutuksia ja pikku-uutisia.

Herttoniemen tapahtumia itsenäistymisvuonna 1917

Jari Sedergren ja Eva Packalén

Ensimmäisen maailmansodan taistelutantereilta syrjässä pysyneen Suomen suuriruhtinaskunnan pahin ongelma oli nälkä. Sodan pitkittyessä elintarvikepula nosti ruoan hinnan monille saavuttamattomiin. Nälkähuolia pahensi joukkotyöttömyys. Se tuntui myös Herttoniemessä, kun ansioita tuoneet venäläisten linnoitustyöt lakkasivat kesä-heinäkuussa 1917.

Herttoniemeläisiä naisia vuosisatojen takaa

Eva Packalén ja Jari Sedergren

Uutuuttaan hohtavasta Herttoniemenrannasta saa kävelyretkellä feminiinin asuinalueen vaikutelman. Rouvienpolun, Neitojenpolun ja -puiston sekä Neitojenrannan lisäksi silmiin pistävät katukylteissä nimet Sissele, Gertrud, Regina, Bengta, Agneta ja Annika. Tunnemme hyvin monet Herttoniemen kartanon miespuolisista omistajista: Jägerhornsuvun miehet, Helsingin pormestarit Petter ja Abraham Wetterin, Viaporin  rakentajan, kreivi Augustin Ehrensvärdin ja hänen veljensä tykkimestari Carl Fredrikin, kauppias Johan Sederholmin ja Ehrensvärdien pikkuserkun, amiraali Carl Olof Cronstedtin sekä viimeisimpänä maanviljelysneuvos Johan Georg Bergbomin. Mutta keitä nuo kadunnimistä ilmenevät herttoniemeläisnaiset olivat? Milloin he elivät ja millaisiin historiallisiin vaiheisiin heidän elämänsä kytkeytyy? Onko heistä säilynyt tietoja jälkimaailmalle? Keitä muita naisia Herttoniemessä on asunut?

Helena Regina Boggensköld – vuoden 1710 ruton uhri

Eva Packalén

Öljysatamasta asuinalueeksi rakennetun Herttoniemenrannan katujen nimistöstä osa liittyy läheisen kartanon vanhempaan 1500- ja 1600-luvun historiaan ja varsinkin kartanon naisiin, rouviin ja tyttäriin. Muutamassa vuodessa upeaksi rantakaduksi muotoutunut Reginankuja on saanut nimensä aatelisen Helena Regina Boggensköldin mukaan. Mutta kuka oli 1600-luvun lopulla Herttoniemeen muuttanut Regina Boggensköld?