Herttoniemi sodissa

Eva Packalén ja Jari Sedergren

Helsingin seutu ja Herttoniemi ovat jääneet sodan myrskyjen keskelle usein. Silloin kun sotaa ei käyty, varustauduttiin. Siitä huomattavin muisto Helsingissä on 1700-luvun puolivälin jälkeen syntynyt Viaporin linnoitus. Helsingin seudun ja siihen liittyen Herttoniemen kartanohistorian voi nähdä osana Ruotsin valtakunnan sotilaallista historiaa, sillä sotilaallinen organisaatio tukeutui juuri kartanoihin.

Herttoniemen tapahtumia itsenäistymisvuonna 1917

Jari Sedergren ja Eva Packalén

Ensimmäisen maailmansodan taistelutantereilta syrjässä pysyneen Suomen suuriruhtinaskunnan pahin ongelma oli nälkä. Sodan pitkittyessä elintarvikepula nosti ruoan hinnan monille saavuttamattomiin. Nälkähuolia pahensi joukkotyöttömyys. Se tuntui myös Herttoniemessä, kun ansioita tuoneet venäläisten linnoitustyöt lakkasivat kesä-heinäkuussa 1917.

Herttoniemi sanomalehdissä 1800-luvulla

Eva Packalén

1800-luvun alkupuolella sanomalehdet olivat yleensä nelisivuisia. Kerran tai kaksi viikossa ilmestyneistä lehdistä voitiin lukea pieniä artikkeleita ja kaunokirjallisia tuotteita, mutta mukaan mahtui myös erilaisia julistuksia, kuulutuksia ja pikku-uutisia.

thumb_porraspohjoisin.jpg

Herttoniemen salaiset portaat

Oletko huomannut kuinka paljon portaita ja polkuja on Herttoniemessä? Toiset portaat ovat uusia ja tiiviissä käytössä, vaikka usein niiden olemassaoloa ei huomaa. Toiset portaat ovat kauan sitten rakennettuja ja nyt jo lähes unohdettuja. Tässä on muutamia portaita ja polkuja sinun etsittäväksesi.

Tarvitset GPS-paikantimen tai karttaohjelman, johon syöttää EUREF-FIN (maant.) -koordinaatit. Ihan mahdotonta ei ole löytää portaita vain valokuvien ja vihjeiden perusteellakaan. Portaat on lueteltu pohjoisesta etelään. Onnea portaiden etsintään!

Amerikan kävijä Carl Olof Cronstedt

Eva Packalén ja Jari Sedergren

Suomen sodan aikana vuosina 1808-09 Viaporin komentajana toimineen Carl Olof Cronstedtin (s. 3.10.1756 -7.4.1820) henkilöhistoria on osa nykyisen Itä-Helsingin historiaa. Puotilan kartanossa syntynyt ja Herttoniemen kartanossa kuollut Cronstedt omisti Herttoniemen kartanon kahteen otteeseen, rakennutti nykyisen kartanon päärakennuksen ja suunnitteli alueelle upean puiston.