Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta
Megahertsin asemakaavan muutos
MIELIPIDE MEGAHERTSIN ASEMAKAAVAEHDOTUKSEEN
Kaupunkikuva ja alueen mitoitus – asukkaiden mielipide vastakkainen kaavaehdotuksen kanssa
Herttoniemi-seura ilmaisi syksyllä 2011 mielipiteensä Megahertsin kaavaluonnokseen. Kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelmat nyt esillä olevassa kaavaehdotuksessa ovat likipitäen samanlaiset. Asukkaitten pääkritiikki kohdistui alueen massiiviseen yleisilmeeseen, kaupunkikuvaa radikaalisti muuttavaan tornitalorakentamiseen, korttelin julkisten ulkotilojen puutteellisuuteen sekä ylimitoitettuihin kaupallisiin tiloihin.
Ehdotimme paikalle uimahallia, jollaista Kaakkois-Helsinkiin on pitkään kaivattu. Kauppoja on riittämiin maltillisemmalla lisäyksellä, sillä niitä löytyy raideliikenteen varrelta myös Itäkeskuksesta ja tulevaisuuden Kalasatamasta. Vastineessaan Kaupunkisuunnitteluvirasto ohitti asukkaiden näkemykset ja asuinympäristöä koskevat toiveet toteamalla ylimalkaisesti:
”Herttoniemen keskuksen kehittäminen on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista.”
Kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain mukaan myös asukkaiden kanssa on oltava vuorovaikutuksessa ja heitä on kuultava. Kaavaehdotuksessa toteutuvat ehkä valtakunnalliset tavoitteet sekä asukkaiden kuuleminen juridisesti, mutta asukkaiden tavoitteet ja toiveet eivät toteudu lainkaan.
Maankäyttö- ja rakennuslaissa tähdennetään myös kestävää kehitystä. Siihen kuuluu myös sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys, mikä pitää sisällään alueellisten kulttuuripiirteitten vaalimisen ja kansalaisten tarpeita tyydyttävän elinympäristön toteuttaminen. (Ks. Syrjänen & Jääskeläinen 2010, Maankäyttö- ja rakennuslaki selityksineen, s. 105.) Kaikkiaan kaavaehdotuksesta ja muista kommenteista sekä vastineista paistavat läpi ensisijaisesti kaupalliset voimat, jotka saavat määrätä kaupunkikuvan muodostumista. Asemakaavoituksen muut tavoitteet, kuten kestävä kehitys, jäävät toissijaisiksi.
Viime syksynä esittämässämme mielipiteessä kuvailimme Herttoniemen rakennuskulttuuria. Totesimme 7-8 kerrosten tornitalojen olevan alueen korkeimpia ja että toivoisimme näin olevan jatkossakin. Valtaosa Länsi-Herttoniemen ja Herttoniemenrannan taloista on 4-5 -kerroksisia. Emme näe edelleenkään mitään syytä rakentaa sen korkeampaa. Tässä viittaamme asukkaiden hyvinvointiin ja heille mieluisaan elinympäristöön sekä olemassa olevan identiteetin vahvistamiseen ja kaupunkikuvaa eheyttävään täydennysrakentamiseen.
Vastineessa puhutaan tornitalojen tarpeellisuudesta ikään kuin asukkailta ja ohikulkijoilta puuttuisi kyky identifioida paikkoja ilman tornitaloja. Tällaiset asukkaita ja kaupunkilaisia aliarvioivat lauseet eivät muodosta perustetta asemakaavaehdotuksen rakentamiselle:
”Yhdessä Itäväylän toiselle puolelle suunnitellun 19 kerroksisen tornitalon kanssa Megahertsin asuintornit identifioivat itäisen ja läntisen Herttoniemen yhteisen keskuksen asukkaille ja ohikulkijoille.”
Herttoniemessä on jo kaksi selkeästi identifioitunutta, yhtenäisiksi kaavoitettua osa-aluetta: 50-luvun väljän kylämäinen Länsi-Herttoniemi sekä tiiviistä kortteleista muodostuva Herttoniemenranta. Keskukseen ehdotetut tornit eivät vahvista kummankaan osa-alueen nykyistä identiteettiä, vaan ovat uusi, vieras elementti.
Parempi ratkaisu keskustan kohentamiseksi olisi tiivis, korkeimmillaan 7-8-kerroksinen miljöö, jossa katutilat olisivat laadukkaasti rakennettu. Yksittäisenä törröttävät maamerkit eivät uudista ympäristöä miellyttävästi. Tornitalot saattavat sopia täysin uusille asuinalueille, jotka etsivät identiteettiä. Herttoniemi on jo täysin tunnistettava ja sillä on vahva identiteetti.
Asemakaavoituksen trendi on rakentaa tornitaloja jokaiseen liikenteen solmukohtaan näennäisen ekotehokkuuden nimissä. Tämä muoti-ilmiö synnyttää anonyymiä ympäristöä ja on sikäli täysin vastakkainen persoonallisen identiteetin rakentamisen kanssa. Tällaisena Herttoniemi ei tulisi poikkeamaan muista metroradan varren keskuksista, eikä liikekeskus myöskään edustaisi mitään paikallisesti ekologista. Luonnonläheisenä alueena Herttoniemen keskustan rakentamisen tulisi profiloitua erityisesti esimerkiksi todellisesti ekologisesti kestävänä, modernina kaupunkikeskuksena. Esitämme vaatimusta tontilla muodostuvien hulevesien käsittelystä paikan päällä ja kaavamääräystä viherkatoista – määräyksiä jollaiset muualla Euroopassa ovat jo tavallisia käytäntöjä.
Ehdotuksemme uimahallista KSV ohittaa täysin toteamalla:
”Herttoniemen uimahallin toteuttamiseksi ei tällä hetkellä ole hanketta. Nykyistä kaupungin maalle osoitettua uimahallin aluevarausta voidaan edelleen pitää perusteltuna.”
Mainittu aluevaraus Herttoniemen kartanon liepeillä on liikenteellisesti paljon huonommassa paikassa kuin Megahertsi.
Pelkoamme paikallisten, kaupunginosien sisällä olevien palvelujen sekä jalankulkijoiden käyttämän ulkotilan huonontumisesta KSV ei ole noteerannut mitenkään. Kokemuksemme mukaan iso automarketin tavoin suunniteltu ostoskeskus kuitenkin syö ostovoiman lähiöistä. Sehän on sellaisen tarkoituskin.
Kaavaehdotusta on muutettu YIT:n esittämän kommentin mukaan niin, että korttelin sisäisten jalankulkuväylien leveys on kauppasiltaa lukuun ottamatta kavennettu 8:sta 5 metriin. Esitämme alkuperäisen leveyden palauttamista 8 metriin.
Vastineessa todetaan, että alikulkuyhteys ramppeineen estää aukion toteuttamisen Linnanrakentajan kadun varteen. Ratkaisua ei selkeästi ole tutkittu, vaan se on haluttu ohittaa: Aukion toteuttaminen onnistuu sisäänvetämällä uudisrakennusosan massaa kaavaehdotuksen linjasta. Samalla voisi toteuttaa arkkitehtonisestikin mielenkiintoisen osittain katetun ulkoyhteyden (leveät portaat, sisäänkäyntejä eri tasolle liikekeskukseen) vanhan ja uuden osan välistä Linnanrakentajan kadulta kansipihalle.
Vastineen mukaan pyöräpaikkojen määrä on laskettu automarkettien ja suurten kaupunkien keskustatavaratalojen mukaan. Tämä paljastaa sen, kuinka kaavoittamassa ollaan tosiaan kehäteiden “automarkettia” eikä elävöittävää kaupunginosakeskusta, jonka asiakkaat tulevat lähiympäristöstä, monet esimerkiksi polkupyörällä.
Yhteenvetona Herttoniemi-seura toteaa, että kaavaehdotus ei ole kehittynyt kaavaluonnokseen verrattuna lainkaan tyydyttävämmäksi. Olemme edelleen sitä mieltä, että suunniteltu rakentaminen on sekä laadullisesti ja määrällisesti toisenlaista kuin me täällä Herttoniemessä kaipaamme.
Herttoniemi-seuran puolesta
Hilkka Helsti, pj Vilja Larjosto
Liite: mielipiteemme Megahertsin kaavaluonnokseen 20.10.2011
Megahertsin kaavaluonnos on massiivinen ja toteutuessaan kaupunkikuvaa aivan olennaisesti muuttava. Asemakaavaluonnoksessa esitetään alueelle tornitaloja, joista korkein olisi jopa II + XVII – kerroksinen. Toisin kuin asemakaavan selostusluonnoksessa väitetään, maamerkit eivät itsessään luo paikalle identiteettiä. Päinvastoin, Herttoniemen keskustassa korkeat tornitalot poikkeaisivat alueen nykyisestä rakeisuudesta ja jäisivät irrallisina törröttäviksi ”universaaleiksi” rakennuksiksi. Emme siis toivota korkeita torneja tervetulleiksi, vaan toivomme, että tornitalorakentaminen rajoittuisi Helsingissä Kalasataman ja Keski-Pasilan alueelle.
Herttoniemen paikan henkeä voisi korostaa naapurialueista Kalasatamasta ja Itäkeskuksesta erottuvalla tavalla. Herttoniemeläiset kokevat tärkeänä alueen inhimillisen mittakaavan. Nykyisessä kaavassa määrätty 7-8 kerroksen korkeus riittää asuintornien korkeudeksi, ja samalla se vastaisi 1950-luvulla Herttoniemeen rakennettujen tornitalojen tyyppiä.
Tornitalojen sijoittelu ei myöskään ota huomioon pohjoispuoleisen tontin mahdollisuuksia, vaan sulkee tontin omaksi postimerkkimäiseksi kokonaisuudekseen. Olisi järkevämpää ja miellyttävämpää käsitellä kahta korttelia kokonaisuutena. Tornitalot tulisivat varjostamaan tonttia ja ne sulkisivat lisäksi visuaalisen yhteyden pohjoiseen päin.
Yhtenä tavoitteena on mainittu kaupunkikuvan elävöittäminen. Kauppakeskuksen ja asuntojen tuominen kortteliin tai pelkkä arkkitehtuuri eivät sinänsä elävöitä kaupunkitilaa tai kohenna ympäristön esteettistä laatua. Asukkaille ja asiakkaille on myös tarjottava viihtyisiä ulkotiloja heti oven ulkopuolella.
Megahertsin korttelia esitellään ”yritysalueen porttirakennuksena”, vaikka asuinalueet ovat hyvin lähellä. Kaavaluonnoksen mukaisena kortteli jää hengettömäksi tusinatavaraksi. Kaavaluonnoksessa puhutaan myös energiatehokkuudesta, mutta mm. pysäköintipaikkojen määrästä näkee, että korttelia suunnitellaan erityisesti autoileva kansanosa huomioiden. Pysäköintipaikkoja voisi vähentää, sillä korttelin sijainnissahan korostetaan hyviä julkisia kulkuyhteyksiä sekä saavutettavuutta jalan/pyörällä.
Ilmanlaatu ja melu
Miten muurimainen kaava molemmilla puolilla Itäväylää vaikuttaa kuilumaisena kaupunginosan pysyvään miellyttävyyteen ja melumaisemaan? Onko tutkittu, mihin melu heijastuu uusista rakenteista? Miten kuilumaisuus voitaisiin estää? Vertailuparina voitaisiin pitää Kaisaniemenkadun epäviihtyisää kuilua ja Bulevardia. Eliel Saarisen vuosisadan alun suunnitelmissa tälle alueelle kaavailtiin Bulevardimaista katua, jota kutsuttiinkin sitten eri suunnitteluvaiheissa ”Herttoniemen Bulevardiksi”. Olisiko mahdollista pyrkiä lähemmäksi Bulevardia, tuoda miellyttävää ulkotilaa Herttoniemen keskukseen? Nyt Itäväylän ja metroaseman molemmin puolin suunniteltu ahdas rakentaminen erottaa Herttoniemen ja Herttoniemenrannan alueet toisistaan yhä jyrkemmin.
Kaavaehdotus sulkee Herttoniemellä merellisen ilmaston muurinomaisesti vain Herttoniemenrannalle. Kun suuri osa Herttoniemellä olevaa muuta rakennuskantaa sijaitsee kahden korkean metsäselänteen (Herttoniemen ja Roihuvuoren metsäselänteet) välisessä laaksossa ja Itäväylä kulkee selänteiden välisen laakson pohjalla, on ollut hyvä ja tärkeää, että avomereltä tulevat ilmavirtaukset ”tuulettavat” laaksoa. Miten näitä ilmanpuhtauteen ja pienilmastoon liittyviä asioita on otettu huomioon asemakaavan suunnittelussa?
Muun muassa näiden kysymysten ratkaisemiseksi pitäisi maisema-arkkitehti ottaa mukaan suunnittelutiimiin arkkitehdin lisäksi jo varhaisessa vaiheessa.
Kaupallisten palveluiden laatu
Pelkästään Megahertsin korttelin alueelle ehdotetaan 37 755 k-m2 liike- ja palvelutiloja, mikä vastaa lähes kokonaan yhteenlaskettua Herttoniemen ja Laajasalon vuoteen 2018 mennessä tarvittavaa erikoiskaupan ja palvelujen lisätilan tarvetta. Miksi siis rakennetaan niin paljon liiketiloja tähän kortteliin?
Kaupallisten tilojen tarve on ristiriidassa aiemman Herttoniemen keskustan suunnittelukilpailun ratkaisun toteuttamisen kanssa. Miten voidaan olettaa, että edes se löytää joskus toteuttajan, jos kaupallista tilaa on syntymässä valtavat määrät tien toiselle puolelle.
Kauppakeskuksen rakentaminen tuntuu sikälikin ylimitoitetulta, kun muutaman minuutin metromatkan päässä on Suomen suurin kauppakeskus Itäkeskus ja vastaavan lyhyen metromatkan päähän on tulossa valtava Kalasataman kauppakeskus. Herttoniemessä on kaupallisia päivittäispalveluita tällä hetkellä runsaasti. On toivottavaa, että Kaakkois-Helsinkiin suunniteltu asuntojen lisärakentaminen toisi lisää päivittäispalveluita näiden uusien alueitten yhteyteen, eikä enää metroasemalle (jossa on jo nyt neljä suurta markettia, Alko ja useita erikoisliikkeitä.)
Ennen kuin tällaista kaavoituspäätöstä tehdään, täytyisi kysyä Herttoniemen ja muiden lähialueiden asukkailta, millaisia palveluita heiltä puuttuu ja mihin he haluaisivat niitä sijoitettavan. Massiivinen lisäliikerakentaminen voi kuihduttaa jo nyt kituliaat lähipalvelut Länsi-Herttoniemestä, Roihuvuoresta, Laajasalosta jne. Näinhän tunnetusti tapahtui jo Itäkeskuksen rakentamisen yhteydessä. Kaupunginosissa pitää olla jalkaisin tavoitettavissa olevia lähipalveluita, jotka sopivat myös lasten ja vanhusten asiointiin.
Vaihtoehto kauppakeskukselle: uimahalli
Herttoniemessä on suoritettu lukuisia kyselyitä, joissa on todettu, että asukkaat haluavat alueelle uimahallin ja että sen kaikkein sopivin paikka olisi metroaseman välittömässä läheisyydessä. Uimahallille nyt varattu tontti Herttoniemen kartanon liepeillä on liikenteellisesti paljon huonommin saavutettavissa. Miten uimahalli on otettu huomioon asemakaavassa? Onko tonttien vaihtoa tutkittu kiinteistövirastossa ja milloin? Nyt kaavoitettava tontti olisi erinomainen uimahallia ajatellen.
Asuntorakentaminen
Yritys- ja kauppakeskuksen kyljessä, Itäväylän tuntumassa oleva tontti ei ole paras mahdollinen asuntorakentamista varten. Hyvien yhteyksiensä vuoksi se saattaa sopia opiskelijoitten ja vanhusten asumiseen. Herttoniemeen kaivataan erityisesti perheasuntoja, mutta niille pitäisi löytää parempi paikka.
KONKREETTISET PARANNUSEHDOTUKSET TIIVISTETTYNÄ
-Harkittava alueen käyttötarkoitus kokonaan uudelleen: asukkaiden kannalta uimahalli olisi ehdottomasti kiinnostavin vaihtoehto näille tonteille.
– Tornien maksimikorkeudeksi 7-8 kerrosta kansipihan yllä.
– Kauppakeskuksen ravintoloille/ kahviloille ulkotarjoilutilaa kansipihalle sekä leveämpi kävelykatutila / pieni aukio kauppakeskuksen ulkopuolelle Linnanrakentajankadun varteen.
– Kauppakeskuskorttelin konseptin kehittäminen edelleen siten, että siinä olisi jotain kiinnostavaa, erilaista ja puoleensavetävää, jolla se erottuisi naapurialueiden isoista yleiskauppakeskuksista: uimahallin ohella esim. hyvinvointipalveluita kattopuutarhoineen, luomuruuan tori & kaupat & ravintolat, ulospäin avautuvia kivijalkaliikkeitä.
-Tiukemmat ekologiset vaatimukset rakentamiselle. Esim. havainnekuvissa on viherkatot – tällaisista suunnitelmista tulisi pitää kiinni.
– Osan pysäköintipaikoista voisi sijoittaa Itäväylän varrella olevaan rakennusmassaan maan pinnan päällisiin kerroksiin. 822 autopaikkaa on liian suuri määrä. Kaavamääräykseen lisää pyöräpaikkoja liike- ja palvelutiloille KLAP alueelle: 1pp / 70 k-m2. (Ehdotuksessa 1/100 k-m2.)
Megahertsin korttelia olisi suunniteltava osana Herttoniemen keskuksen ja metroaseman uudistamista. Keskuksessa myös rakennusten välisen tilan tulee olla laadukasta ja viihtyisää, jotta se koetaan turvallisena.
Herttoniemi-seuran puolesta
Seppo Hiltunen Hilkka Helsti