Herttoniemi-seuran kannanotto Helsingin yleiskaavaluonnokseen

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle

Yhteenveto

Herttoniemi-seura on tutustunut yleiskaavaluonnokseen ja kiinnittää huomionsa etenkin luonnoksen esittämistapaan 100 x 100 m pikselikarttana, samaten kaavamerkintöihin. Pikselikartta on epäselvä, monitulkintainen ja ympäristöministeriön ohjeiden vastainen. Tulevassa kaavaehdotuksessa on käytettävä selkeää, vakiintunutta kaavan esitystapaa ja ympäristöministeriön suosittelemia kaavamerkintöjä. Rakentamisen minimitehokkuuden sijaan on ilmaistava maksimitehokkuus, kuten yleinen käytäntö kaavoituksessa on.

Kaavaluonnoksen aikajänne, 35 vuotta, on liian pitkä. Kehitystä ei pystytä arvioimaan näin pitkälle tulevaisuuteen. Kaavaluonnoksessa ei ole myöskään jaksotettu rakentamista eri vuosikymmenille.

Herttoniemen osalta yleiskaavassa on huomioitava Uudenmaan 4. vaihemaakunta-kaavaluonnoksessa esitetyt valtakunnallisesti ja maakunnallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet. Rakentamiselta on rauhoitettava niin ikään vahvistetut ja suunnitteilla olevat luonnonsuojelualueet sekä Helsingin luontotietojärjestelmästä ilmenevät arvokkaat luontokohteet.

Herttoniemi-seura katsoo, että yleiskaavassa olisi kiinnitettävä huomio virkistysalueiden riittävyyteen ja luonnonarvojen vaalimiseen, kuten maankäyttö- ja rakennuslakikin edellyttää.  Metsien ja muiden virkistysalueiden vähentäminen Herttoniemestä ei ole tässä suhteessa perusteltua.

Laki ohjaa myös rakennetun ympäristön suojeluun. Kaupunkikuvallisesti arvokasta, 1950-luvulla rakennettua Herttoniemeä ei saa vaarantaa muuttamalla korttelitehokkuutta.

Asuinrakentamista voidaan sen sijaan osoittaa tällä hetkellä vajaakäytössä oleville vanhoille teollisuusalueille ja niiden liepeille Karhunkaatajan alueen eteläpuolella ja Herttoniemen metroaseman itäpuolella.

Herttoniemi nyt

Herttoniemi-seuran toimintapiiriin kuuluu Länsi-Herttoniemen, Siilitien, Karhunkaatajan ja Herttoniemenrannan asuinalueet sekä Herttoniemen ja Roihupellon yritysalueet. Asuinalueet rajautuvat Viikin ja Vanhankaupunginlahden luonto- ja virkistysalueisiin, Herttoniemen kartanon miljööseen sekä Kivinokan ja Herttoniemen siirtolapuutarhan virkistysalueisiin. Herttoniemi-seura ottaa seuraavassa kantaa näiden alueiden suunnitteluun Helsingin yleiskaavaluonnoksessa.

Länsi-Herttoniemi ja Siilitie

Länsi-Herttoniemi on poikkeuksellisen hyvin säilynyt jälleenrakennuskauden alue, jonka arvot on tunnustettu valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti. Omaleimaisen alueen ominaisluonne perustuu kallioiden ja maaston muotojen mukaan suunniteltuun rakentamiseen. Alue on hyvä esimerkki luonnon monimuotoisuuden toteuttamisesta asuinympäristössä.

Rakennuskanta on monipuolista. Eränkävijäntori, joka on tiettävästi Suomen vanhin ostoskeskus, suunniteltiin alueen paikalliseksi keskukseksi. Alueen rakennukset ovat arkkitehtuuriltaan pääosin korkeaa tasoa ja niiden suunnittelijoina toimivat aikakauden monet merkittävät arkkitehdit.

Länsi-Herttoniemessä on suhteellisesti enemmän vuokra-asuntoja kuin muualla Helsingissä. Siilitielle rakennettiin 1950-luvulla iso vuokrataloalue. Alue on luokiteltu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuurin ympäristöksi, kuten koko Länsi-Herttoniemi.  Omakotialue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö.

Asuinalueita reunustavat arvostetut ja suositut virkistysalueet ja metsät, joka ulottuvat Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueelle saakka.

Karhunkaatajan alue

Herttoniemen pohjoisosassa sijaitsee Länsi-Herttoniemen henkinen Karhunkaatajan asuinalue, joka koostuu 1950-luvun omakotitaloista sekä viime vuosina rakennetuista pientaloista.

Karhunkaatajan metsä on luokiteltu suurimmalta osalta arvokkaaksi metsäkohteeksi kaupungin luontotietojärjestelmän selvitysten mukaan. Se toimii lähialueen ulkoilualueena ja osana viherkäytävää, jonka tarve on todettu Uudenmaan maakuntakaavassa sekä yleiskaavassa.

Herttoniemen kartano ja Herttoniemenrannan asuinalue

Historialtaan 1400-luvulle palautuva Herttoniemen kartano ympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.  Kartanon puisto ympäristöineen on Herttoniemenrannan ja Roihuvuoren asukkaiden tärkeä lähivirkistysalue.

Herttoniemenrannan asuinaluetta on rakennettu 1990-luvulta alkaen. Sitä voi pitää lähes valmiiksi rakennettuna ja kaavoitettuna.

Roihupelto ja Herttoniemen yritysalue

Roihupelto ja Herttoniemen yritysalue ovat pääosin 1960-luvulta alkaen rakentuneita toimitila-alueita. Tällä hetkellä alueet ovat osittain rapistuneita ja vajaakäytössä. Alueen erityispiirteenä on iso, paljon tilaa vaativa autokaupan keskittymä. Yritysalueet ovat erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella kuten muukin Herttoniemi.

Suunnittelutilanne ja tehdyt selvitykset

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: RKY-alueet sekä  maakunnallisesti arvokkaat ympäristöt

Länsi-Herttoniemen pientaloalue sekä Herttoniemen kartano ympäristöineen kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009). Sellaisia ovat myös Viikin opetus- ja koetila, 1. maailmansodan linnoitteet sekä Herttoniemen siirtolapuutarhan ja Kivinokan alueet. Nämä on todettu juuri nähtävillä olleessa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa. Koko Länsi-Herttoniemi on luokiteltu siinä maakunnan tasolla kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi.

Karhunkaatajan alueen pohjoisin osa Viikintien – Viilarintien välillä ei ole vaihemaakuntakaavan luonnoksessa taajamatoimintojen aluetta, kuten yleiskaavaluonnoksessa. Kannatamme vaihemaakuntakaavan linjausta.

Herttoniemi Helsingin luonnonsuojelualuesuunnitelmissa

Helsingin ympäristökeskus on suunnitellut Herttoniemeen uusia luonnonsuojelualueita.  Näistä lähinnä asutusta oleva alue sijoittuu Fastholmaan ja osaan Saunalahden itäpuolisista metsistä. Kyseinen 15 ha:n alue on luontoarvoiltaan rikas muun muassa kaupungin luontotietojärjestelmän perusteella. Se toimii monille eläimille ja kasveille kapeana ja tärkeänä reittinä Vanhankaupunginlahden ja Herttoniemen asutuksen välissä ja kuuluu Kivinokasta Sipooseen kulkevaan vihersormeen.  Yleiskaavaluonnoksessa tälle alueelle on merkitty rakentamista, mutta luonnonsuojelualueena alue on tietenkin jätettävä rakentamatta.

Herttoniemi-seuran esitys kaavamerkinnöistä

Kaavaluonnos on liian yleispiirteinen, eikä näin ollen ohjaa asemakaavoitusta eikä myöskään sen pohjalta tapahtuvaa uudisrakentamista, saati kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden tai luontoalueiden säilyttämistä riittävästi. Yleiskaavan aikajänne on yliampuva; vuoden 2050 oloista ei kukaan tiedä niin paljon, että mikään suunnitelma voisi järkevästi ulottua sinne asti. Kaavaluonnoksessa ei ole myöskään jaksotettu rakentamista eri vuosikymmenille. Onko ensiksi tarkoitus kaataa metsät vai aloittaa jonkin väylän bulevardisointi? Mitkä ovat toimien prioriteetit?  Tätä luonnos ei kerro.

Yleiskaavaluonnoksen 100 m x 100 m tarkkuudella laadittu pikselikartta on liian suuri mittakaava kaupunkiolosuhteissa. Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty täsmällisiä aluerajauksia: Luonnoksen mukaan pikseliruutujen viereiset ruudut voidaan suunnitella lähiruutujen kaavamerkinnät huomioon ottaen. Tämä tekee kaavan todelliseksi tarkkuudeksi 300 m x 300 m.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi määriteltyjä alueita ei ole esitetty, ei myöskään suojelumerkintöjä ja -määräyksiä.

Alueiden rakentamistehokkuuden alaraja on esitetty, mutta ei ylärajaa. Hyvin korkea rakentaminen olisi siis mahdollista.  Viheralueiden ja asuinalueiden rajaa ei ole määritelty.

Epäselvien ja summittaisten merkintöjen vuoksi kaava menettää oikeusvaikutteisuutensa. Yleiskaavaluonnoksessa käytetty kaavamerkintä- ja määräysmenetelmä on vaikeaselkoinen, eikä noudata ympäristöministeriön julkaisemaa ohjeistusta yleiskaavan laatimisesta. Epämääräisyys vaikeuttaa myös kuntalaisten mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa kaavoitukseen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.

• Herttoniemi-seura esittää, että voimassa olevan yleiskaavan merkinnät on palautettava valmisteilla olevaan yleiskaavaan niiden selkeyden ja asemakaavoitusta hyvin ohjaavan sisällön vuoksi. Korttelitehokkuudelle on esitettävä yläraja, ei alarajaa.

• Kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaat alueet sekä erilaiset luontoalueet on esitettävä ympäristöministeriön ohjeiden mukaisilla kaavamerkinnöillä.

Herttoniemi-seuran esitys eri alueista ja niiden rakennustehokkuuksista

• Merkinnät on Herttoniemen osalta yhtenäistettävä nyt nähtävillä olevan Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksen merkintöjen mukaisiksi (maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja kulttuurimaisema).

• 1950-luvulla rakennetussa Länsi-Herttoniemessä on korttelitehokkuus säilytettävä kauttaaltaan nykyisellään: pientaloalueella on oma tehokkuutensa ja kerrostaloalueella omansa.

• Asuntoalueet eivät saa vallata nykyisiä metsiä ja virkistysalueita Hiihtäjäntien, Mäenlaskijantien, Siilitien ja Karhunkaatajan alueilla. Virkistysalueet ja arvokkaiksi luokitellut metsäalueet tulee säilyttää.

• Erityistä huomiota ja suojelua vaativat suunnitteilla olevat ja pian päätöksentekoon menevät luonnonsuojelualueet. Helsingin luonnonsuojeluohjelman luonnoksessa esitetään perustettavan luonnonsuojelualueiksi  Saunalahden – Fastholman alueita Mäenlaskijantielle asti, Mölylän metsää, Mäyrämetsää, Viikintien pähkinäpensaslehdon laajennusaluetta  ja Hallainvuorta. Ne on merkittävä yleiskaavaan.

• Viheryhteys Karhunkaatajan alueella on turvattava jättämällä kallioinen metsäalue nykyiseen tilaansa, samoin Saunalahden rannassa.

• Roihupeltoon ja Herttoniemen yritysalueelle on osoitettava mahdollisuus kaavoittaa toimitilojen ohella myös asumista. Tuloksena olisi sekoittunut kaupunkirakenne, jossa toimitilat, oppilaitokset, liikuntapalvelut, kaupan tilat ja asunnot lomittuisivat.

• Viikintien varsi voidaan kaavoittaa asuinkäyttöön Karhunkaatajan alueen eteläpuolelta Itäväylään saakka. Viheryhteys Siilitien koululta Karhunkaatajan alueen viheryhteyteen on kuitenkin säilytettävä ja ympäröivien rakennusten korkeusasemat tulee huomioida.

• Rakentamista voidaan tiivistää Herttoniemen metroaseman itäpuolella eli Herttoniemen yritysalueen suunnalla.  Siilitien metroaseman suunnalla tiivistäminen voi tapahtua Viikintien ja Roihupellon suunnissa.

• Herttoniemessä sijaitseva Helsingin ainoa hyppyrimäki ympäristöineen tulee säilyttää. Herttoniemi-seura on esittänyt Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnokseen yhteydessä jätetyssä mielipiteessä hyppyrimäen lisäämistä kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaksi ympäristöksi. Hyppyrimäki on edelleen käytössä.

• Herttoniemen kartanon pohjoispuolella on sallittava vain matala rakentaminen huomioimalla riittävä suojaetäisyys kartanon alueisiin (alle 0,4 korttelitehokkuus). Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö eli kartanon puisto, ulkomuseo, pelto ja ranta-alue ympäröivine ulkoilualueineen on jätettävä ennalleen.

• Raitiotievaraus Herttoniemen metroasemalta Laajasaloon vaatii tarkempaa selvitystä. Kartanon puistoalue, joka on suomalaisen puutarhataiteen helmi, tulee säilyttää muureineen ehjänä. Todennäköisesti ainoa mahdollisuus toteuttaa raitiotie Linnanrakentajantien kohdalla on sijoittamalla linja nykyisten autokaistojen lomaan. Kannattaisi tutkia mahdollista raitiotielinjausta Herttoniemen sijasta Yliskylän, Tammisalon ja Roihuvuoren kautta Itäkeskukseen.

• Herttoniemen alueen liikenneyhteydet kaksine metroasemineen ovat hyvät. Roihupellon metroaseman kannattavuutta tulee tarkoin harkita, sillä Raide-Jokerin linjaus tulee palvelemaan Roihupellon tulevia asukkaita ja työpaikkoja.

Metsät ja virkistysalueet on turvattava

Hallainvuoresta Kivinokkaan ulottuvilla metsillä on tulevaisuudessa yhä suurempi virkistysarvo, koska kaupungin asukasmäärä kasvaa. Tutkimukset osoittavat, että lähimetsät ovat elintärkeitä asukkaiden terveydelle, hyvinvoinnille ja viihtyvyydelle. Metsät toimivat myös merkittävä osana keskeistä ekologista käytävää ja Helsingin vihersormea. Herttoniemen metsäalueille on suunnitteilla useita luonnonsuojelualueita jo olemassa olevien lisäksi. Herttoniemen metsät ja virkistysalueet ovat asukkaiden mielestä tärkeitä, joten ne on säästettävä rakentamiselta.

Roihupellon Ja Herttoniemen yritysalueet soveltuvin osin asumiskäyttöön

Herttoniemi-seura esittää, että asuinrakentaminen sijoitetaan metsien sijaan Roihupellon ja Herttoniemen yritysalueille. Kaupungin kasvaessa nämä entiset kaupungin laidan teollisuusalueet ovat kaupunkirakenteen keskellä.  Alueiden käyttö on nykyisin tehotonta. Toiminnoiltaan sekoittunut alue loisi eloisaa ja kiinnostavaa kaupunkiympäristöä. Alueella on valmis infrastruktuuri. Aluetta palvelee erinomaiset julkiset liikenneyhteydet:  vähintään 2 metroasemaa ja tuleva Raide-Jokerin pysäkki. Herttoniemen virkistysalueet ja metsät palvelisivat myös tämän urbaanin alueen asukkaita.

Yleiskaavaluonnoksessa on näiden alueiden kupeisiin Viikintien varrella ja Herttoniemen metroaseman itäpuolella ehdotettukin jo asuinrakentamista ja keskustatoimintoja. Näitä käyttötarkoituksia voi soveltuvin kohdin sijoittaa myös nykyisille yritysalueille.

Helsingissä 24.2.2015

Herttoniemi-seura ry:n puolesta

Raimo Mäkelä, pj