Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Hiihtäjäntien asemakaavan. Seuraavaksi sitä käsittelee kaupunginhallitus. Herttoniemi-seura ry. lähetti suoraan kaupunginhallitukselle uuden kannanottonsa ja pyysi kaavan palauttamista valmisteluun. Koko kannanotto ohessa.
12.12.2007
Kaupunginhallitus
Helsinki
Hiihtäjäntien asemakaava on otettava uudelleen valmisteluun
Helsingin Sanomissa oli tänään 12.12.2006 Markku Lankisen artikkeli, jossa todettiin tutkimustietoon nojaten Länsi-Herttoniemen kuuluvan taantuviin aravavuokra-alueisiin.
Kysymyksessä on sosiaalinen ja taloudellinen analyysi.
Länsi-Herttoniemen Hiihtäjäntien täydennysrakentamista koskeva, kaupunginhallituksen käsittelyyn tuleva kaavamuutos pahentaa osaltaan jo olemassa olevia haittatekijöitä. Hiihtäjäntien alueen tilanne oli ongelmallinen jo vuonna 1995, johon muutosta nykytilanteeseen verrataan. Hiihtäjäntien alueella ei ole tapahtunut kehitystä, mutta alueen ongelmat ovat heikentäneet muun Länsi-Herttoniemen tilannetta. Nyt julkistettu tutkimus puoltaa voimakkaasti sitä, minkä asukasyhdistykset ovat jo kauan tienneet, tarvitaan oikeasuuntaisia ratkaisuja. Kaupunkisuunnitteluviraston kaava-ehdotus on täysin vääränlainen tilanteen korjaamiseksi. Kaavamuutoksen toteutuessa ongelmat vain syvenisivät.
Länsi-Herttoniemessä ei tarvita lisää vuokra-asuntoja. Herttoniemi tarvitsee lisää pysyviä, alueeseensa kiinnittyviä asukkaita alueellisen tasapainon säilyttämiseksi. Tarvitaan perheasuntoja ja tarvitaan omistusasuntoja. Köyhien ja vähäväkisten etuja ei ajeta ajamalla heidän asuttamansa kaupunginosatkin ahdinkoon. Nyt tehtävä täydennysrakentamisratkaisu on viimeinen isompi mahdollisuus vaikuttaa jo muutoin valmiiksi rakennetun Länsi-Herttoniemen asuinrakenteeseen.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on perustanut ehdotuksensa pienikokoisten vuokra-asuntojen lisäämiseen. Sellaisia Länsi-Herttoniemessä on kuitenkin jo riittävästi. Länsi-Herttoniemen asuntojen keskikoko on 54 m2.
Tuntuu, kuin kaavoitusehdotuksen pohjaksi ei olisi tehty asianmukaista analyysia paikallisesta sosiaalisesta tai asuntokoko- ja asumismuototilanteesta.
Barcelonan malli
Kun taantunutta teollisuuskaupunkia Barcelonaa alettiin elvyttää, kaupungin johto noudatti metodia, jossa se puhui kaupungin akupunktiopisteiden kohentamisen avulla etenemisestä.
Se paransi ja piti huolta pisteistä: toreista, aukioista, puistoista, asemista, joilla oletti olevan laajemman vaikutuksen ympäristöön. Ongelmallisten ympäristöjen asuntokantaa purettiin ja niiden koostumusta muutettiin vakiintuneempaa asumista kannustaviin muotoihin. Kuten akupunktioneulan, kaupungin akupisteiden muuttamisen odotettiin vaikuttavan kokonaisuuteen. Barcelona onnistui, tänään se on yksi maailman arvostetuimmista kaupungeista.
Herttoniemi-Seuran kannanotot Herttoniemen metroasemaan ja liikenneympyrään välittömästi liittyvän Hiihtäjäntien täydennysrakentamisen yhteydessä ovat lähteneet samanlaisista lähtökohdista. Hiihtäjäntien täydennysrakentaminen sijoittuu Herttoniemen ja koko Kaakkois-Helsingin tärkeimpään akupunktiopisteeseen. Sen mukana kaatuu tai nousee koko alue.
KSV ei vielä mukana kohennusponnisteluissa
Puolitoista vuotta sitten ensimmäisessä Herttoniemi-forumissa valittiin kuusi tärkeintä kehityskohdetta Herttoniemessä. Yksi niistä oli Herttoniemen metroaseman ja sen ympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden kehittäminen. On ollut helppo saada ihmisiä mukaan tähän työhön, sillä aihe on koettu niin tärkeäksi. Myös Teknillisen korkeakoulun yhdyskuntasuunnittelun tutkimukset parin vuoden aikana Herttoniemessä ( ARJA-projekti) ovat vahvistaneet tiedon, että metroasema ympäristöineen koetaan ongelmalliseksi. Samoin YKS2-projektin (nykyisin Viihtyisä ja turvallinen kotialue-projekti) tutkimuksessa viime vuodenvaihteessa Herttoniemen metroasema ja sen lähiympäristö nousi selväksi turvattomuuden ja epäviihtyisyyden kokemusten alueeksi, ns. hot spotiksi.
Itä-Helsingin yrittäjätkin ovat kirjelmöineet kaupungille Herttoniemen metroaseman kohentamisen puolesta, sillä aseman kautta kuljetaan suurelle Herttoniemen yritysalueelle, eikä nykyinen aseman seutu ole hyvä käyntikortti yrityksille. Myös Itäkeskuksen poliisille Herttoniemen metroasema on ns. kotialue, johon tullaan, jos aikaa on, vaikkei hälytystä olisi tullutkaan.
Moni taho on siis ongelmat havainnut ja tunnustanut. Toimenpiteisiinkin on asian korjaamiseksi on ryhdytty. HKL on aikeissa toteuttaa mittavan kunnostushankkeen metroasemalla ja sen laiturialueella alkaen vuoden 2007 syksyllä.
Liikenneministeriön aloitteesta pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen turvallisuutta tutkinut strategiatyöryhmä on saanut työnsä päätökseen (mukana muun muassa YTV, HKL, VR). Joukkoliikenteen turvallisuuden parantamiseksi on pääkaupunkiseudulta valittu kolme pilottikohdetta. Myös tässä tutkimuksessa on havaittu Herttoniemen metroaseman ongelmat niin suuriksi, että se on valittu Helsingin pilottikohteeksi (muut kohteet ovat Espoon Tapiolan bussiterminaali ja Vantaalta Martinlaakson asema).
Monella taholla on siis edistytty, mutta nyt KSV on vetämässä näiltä ponnisteluilta mattoa alta, kun juuri metroaseman viereen kaavoitetaan lisää lyhytaikaiseen asumiseen tarkoitettuja, valtuuston päättämää keskikokoa (75 m2 ) pienempiä asuntoja. Muutaman vanhan purettavan rakennuksen paikalle on tarkoitus rakentaa Vakuutusyhtiö Varman vuokra-taloja ja Nuorisosäätiön lisärakennus.
Länsi-Herttoniemen vuokra-asuntovaltaisuus
Länsi-Herttoniemessä on hiemman yli 5000 asuntoa ja yli 8000 asukasta. Asunnoista 43 % on kaupungin omia vuokra-asuntoja. Lisäksi 5 % asunnoista on Nuorisoasuntosäätiön erityisvuokra-asuntoja työelämään hakeutuville nuorille. Nuorisoasuntosäätiön asunnot ovat ympäristön ja omien asukkaidensakin mielestä levottomia ja rankkoja paikkoja asua erilaisine sosiaalisine, muun muassa huumeongelmineen. Pääkaupunkiseudun suurin nuorisoasuntokeskittymä vaatisi enemmän tukea ja paneutumista asukkaidensa kotouttamiseen ja ympäristöstä vastaamiseen kuin mitäNuorisoasuntosäätiö on pystynyt antamaan.
Länsi-Herttoniemen aravavuokrakantaan kuuluu lisäksi ainakin Hiihtäjäntien kaava-alueen lähin naapuri, reserviläisjärjestön arava-vuokratalo. Vakuutusyhtiö Varman vuokratalo kuuluu nyt käsiteltävään asemakaava-alueeseen. Näin ollen Jakomäen jälkeen Länsi-Herttoniemessä lienee suurista kaupunginosista eniten vain vuokra-asumiseen tarkoitettuja asuntoja rakennuskannassaan. Yli 50 % asunnoista on vuokra-asuntoja. Maunulassa kaupungin vuokra-asuntoja on hieman Herttonimeä enemmän, mutta siellä ei ole vastaavaa Nuorisoasuntosäätiön keskittymää. Asuntojen keskikoko on myös kaupungin keskitasoa pienempi.
Kehitystä KSV:n suunnittelun perusteisiin?
Kaupunkisuunnitteluviraston työskentelyprosessseihin ei kuulu alueen sosiaalisen ja taloudellisen rakenteen, asuntokannan ja niistä riippuvan koulu- ja terveydenhoitojärjestelmän tarkastelu ennen täydennysrakentamisen suunnittelua. Se on tullut selväksi Hiintäjäntien täydennysrakentamista koskevissa asukkaiden kuulemistilaisuuksissa.
Kaupunki tuottaa kuitenkin täsmällisiä ja monipuolisia aluekohtaisia tilastotietoja, joita suunnittelu voisi hyödyntää. Näiden tietojen hyödyntäminen olisi kaupungille kokonaisedullista. Tietojen perusteella voitaisiin taata kaupungin eri osien tasapainoinen kehittyminen ja myös jo olemassaolevien palvelujen hyödyntäminen.
Kun kaupunki omistaa idässä ja kaakossa miltei kaiken rakennusmaan, kaupunkisuunnitteluvirastolla on poikkeuksellisen suuri valta suunnittelussa näillä alueilla.
Kaupunkisuunnitteluviraston työporsesseja täytyy voida muuttaa sellaiseksi, että ne ottavat täydennysrakentamisessa huomioon kaupunginosien omat tarpeet ja perustiedot. Meidän täytyy saada kaupungin itäiseen ja kaakkoiseen kaupunkisuunnitteluun uutta näkemystä ja uusia toimintatapoja, joiden avulla olemassaolevia ongelmia pyritään korjaamaan, ei pahentamaan.
Herttoniemi-seuran esitys
Herttoniemi-seura esittää, että Kaupunginhallitus palauttaa kaavamuutoksen uuteen valmisteluun, jossa otetaan nykyistä paremmin huomioon alueen sosiaaliset ongelmat ja alueen asukkaiden näkemykset.
Seppo Hiltunen Maala Nieminen
puheenjohtaja johtokunnan jäsen