Kivinokka ennen ja nyt
Kivinokka on perinteikäs ulkoilu- ja kesämaja-alue Vanhankaupunginlahdella, Kulosaaren ja Herttoniemen välissä. Osa Kivinokkaa kuuluu luonnonsuojelualueeseen. Kivinokan historia kansanpuistona on jo 80 vuoden ikäinen. Sellaisena se on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Helsingin isoimpana ja pidetyimpänä virkistysalueena.
Kivinokan kulttuurihistoria Helsingin työväen retkeilypaikkana alkoi, kun Sörnäisten työväenyhdistys ja urheiluseura Helsingin Ponnistus vuokrasivat Kivinokkaa vuosina 1916-1926. Kivinokan tanssilava oli suosittu. 1920-luvun alkuvuosina siellä sai syntynsä kuuluisa haitarijatsiyhtye Dallapé. Orkesterin synnystä kertova muistolaatta on Kivinokan länsiosassa. Vuonna 1931 perustettiin 27 hehtaarin suuruinen Kivinokan kansanpuisto helsinkiläisten retkeily- ja telttailualueeksi. Aluksi yövyttiin teltoissa ja kesämajoissa. Kiinteä mökkiasutus Kivinokkaan syntyi viime sotien aikaan. Rakentamiselle saatiin tarkat ohjeet vuonna 1946, kun kaupunginarkkitehti Hilding Ekelund laati tyyppimajan piirustukset.
Kivinokka kuuluu Helsinki-puistoon ja se on merkitty seudullisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi.
Kivinokka on kiinnostanut kirjailijoita, elokuvantekijöitä ja ympäristötaiteilijoita. Vuonna 2006 Finlandia-palkinnon saanut Kjell Westön romaani Missä kuljimme kerran sijoittuu osittain 1900-luvun alun Kivinokkaan.
Nykyisin Kivinokassa on noin 800 mökkiä. Siellä on myös kaksi uimarantaa, kalastuspaikkoja, jalkapallokenttiä, kioski-kahvila, viljelyspalstamaata sekä luontopolku, joka johtaa lintulavalle. Kivinokka on kaikille avoin virkistysalue. Sellaisena se on tärkeä naapurikaupunginosien asukkaille, kulosaarelaisille ja herttoniemeläisille. Tulevaisuudessa myös Kalasataman alueen asukkaat liittyvät siihen joukkoon, joka nauttii monin eri tavoin Kivinokan merellisestä luonnosta.
Kivinokan tulevaisuus
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on nyt aloittamassa Kivinokan suunnittelua. Alueelle laaditaan käyttöä määrittävä osayleiskaava.
Herttoniemi-seura esittää näkemyksenään, että ainoa varteenotettava vaihtoehto alueen maankäytölle on sen säilyttäminen mökki- ja virkistysalueena. Luonnonsuojelualueet on tietenkin säilytettävä. Kivinokassa on arvokas ja monipuolinen kasvi- ja eläinlajisto, johon sisältyy noin 300 eri lintulajia.
Kivinokan nykyisen käytön pohjalta aluetta voi kehittää myös eteenpäin lähialueiden asukkaiden ja mökkiläisten ehdotuksia hyväksi käyttäen. Tutkimisen arvoisia ideoita ovat esimerkiksi koirapuiston sijoittaminen johonkin sopivaan kohtaan, uimarannan varustelu talviuintikelpoiseksi ja muutaman vuokramökin rakentaminen. Rantoja myötäileviä kävelyteitä pidetään tärkeinä. Kivinokka ja siirtolapuutarha-alue muodostavat kokonaisuuden ja niiden välisistä yhteyksistä on pidettävä huolta. Kivinokan rakentaminen asuinkäyttöön haittaisi siirtolapuutarhaa.
Kivinokka toimii erinomaisesti virkistysalueena, mutta asuinkäyttöön se ei sovellu liikenteellisesti haastavan sijaintinsa vuoksi. Alueelta on parin kilometrin matka sekä Kulosaaren että Herttoniemen metroasemille. Liityntäliikenteen järjestäminen olisi tuskin kannattavaa, joten asuinkäytössä alue olisi pelkästään yksityisautoilun varassa. Tällaisen alueen rakentaminen ei kuulu Helsingin nykyiseen, joukkoliikennettä painottavaan liikennesuunnitteluun.
Hilkka Helsti, puheenjohtaja
Herttoniemi-seura