Oas 1131-01/18 1 (7)
Hankenro 1503_1
Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas Länsi-Herttoniemi on hyvin säilynyt, viihtyisä 1950-luvulla rakennettu puutarhakaupunginosa. Sillä on laajempaa merkitystä osana suomalaisen modernin arkkitehtuurin historiaa. Alue liittyy saumattomasti Vanhankaupunginlahden virkistys- ja luonnonsuojelualueisiin. Herttoniemi-seura haluaa tuoda tällä kaavamielipiteellä esiin huolensa alueen täydennysrakentamisesta. Seura on antanut lausunnon saman alueen aiemmasta OAS:sta v. 2014. Lausunto on edelleen ajankohtainen, emmekä toista kaikkea siinä sanottua tässä.
http://www.herttoniemi.fi/herttoniemi-seura/kannanotot/3092-lansi-herttoniemen-asemakaavan-muutos-
taydennysrakentaminen
1. Alueen rajaus
On hyvä asia, että suunnittelualueen rajausta on laajennettu edellisestä 16.12.2013 päivätystä suunnitelmasta. Vieläkin parempi olisi ollut, että alueeseen olisi otettu mukaan sekä Siilitien metroaseman ympäristö laajemmin sekä Herttoniemen metroasema. Näin olisi saatu parempi kokonaiskuva Länsi-Herttoniemen kaavoitustilanteesta. Nyt kaavoitus on pirstaleista. OAS jättää kokonaan huomioimatta metroasemien kaavoituksen, josta kuitenkin tulee seuraamaan huomattavaa täydennysrakentamista alueelle. Kokonaiskuvasta on pidettävä jatkossa huolta sekä määrän että laadun puolesta.
Aluetta kaavoitettaessa pitää huomioida valtuuston yksimielisellä päätöksellä aloitettu Helsingin kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystyö. Kaupunginhallituksen päätöksellä selvitystyötä tulee tehdä osallisuuspilottina yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa. Länsi-Herttoniemi täyttää nykyisellään kriteerit, joita kansalliseen kaupunkipuistoon liitettäviltä alueilta vaaditaan. Näin ollen on mahdollista, että Länsi-Herttoniemeä tullaan esittämään osaksi kansallista kaupunkipuistoa. Tämän vuoksi tarkastelualueen asemakaavaa uudistettaessa ja aluetta kehitettäessä tulee varmistaa, että alueen arvot ja ominaisuudet tulevat tulevaisuudessakin säilymään.
Helsingin kaupunginkanslian toukokuussa 2018 julkaisema tutkimuskatsaus 2018:1 Viherrakenne ja kaupunkisuunnittelu, Inkeri Vähä-Piikkiö, nostaa esiin monia kaupungin viherrakenteeseen liittyviä asioita. Tutkimuskatsauksessa halutaan muistuttaa viherrakenteen hyödyistä ympäristön viihtyisyyden, kansalaisten terveyden, luontoarvojen ja kiinteistöjen arvon säilymiselle.
Artikkelikokoelma osoittaa, että ympäristötyyppitietoisuus on puutteellista suomalaisissa kaupungeissa. Tämä vaikeuttaa kaupunkien viherympäristön suunnittelua, suojelua ja hoitoa sekä muun muassa rakentamattomien alueiden rajausta.
Viitaten tutkimuskatsaukseen 2018:1 Herttoniemi-seura esittää huolensa siitä, miten osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on huomioitu Viikki-Vanhankaupunginlahden luontoalueet ja niiden monimuotoisuuden säilyttäminen. Tämä liittyy täydennysrakentamisen aluerajaukseen. Sen ulottaminen pitkälle Mäenlaskijantien, Mäyrätien sekä Majavatien pohjoispuolen metsiin tulee poistaa.
2. Suunnittelun tavoitteet
Asemakaavan tavoite löytää paikkoja Länsi-Herttoniemen täydennysrakentamiselle on ymmärrettävä, mutta samalla hyvin ongelmallinen. Seura haluaa muistuttaa, että aluetta on nyt jo täydennysrakennettu (Siilitie-Kettutien alue ja Hiihtäjäntien mutka) ja rakennetaan muutaman vuoden päästä lisää (edellisen alueen lisäksi sairaala-alue). Kun nämä alueet valmistuvat, niin Länsi-Herttoniemen asukasmäärä nousee nykyisestä noin 8500 asukkaasta noin 10 000 asukkaaseen. Näiden uusien alueiden asukkaat tulevat luonnollisesti käyttämään kaikkia Länsi-Herttoniemen julkisia palveluita ja viheralueita.
Vastapäätä Länsi-Herttoniemeä, Työnjohtajankadun ja Puusepänkadun kortteleihin on kaavoitettu uusi alue, johon on tulossa noin 5000 asukasta. Tämä tulee lisäämään Länsi-Herttoniemen puistojen ja virkistysalueiden sekä koulu- ja päiväkotipalveluiden käyttöä.
Etenkin Työnjohtajankadun kortteleita lähinnä olevan puiston, Leikkipuisto Herttoniemen, käyttö tulee lisääntymään voimakkaasti. Länsi-Herttoniemen alueen sisällä olevat erikokoiset puistot ovat tärkeitä ja hyvin saavutettavia kaikenikäisille asukkaille. Ne poikkeavat komeista ja luonnonarvoiltaan tärkeistä Vanhankaupunginlahden itälaidan alueista juuri esteettömyytensä vuoksi. Korkeat kallion laet, jyrkät rinteet ja niiden alla kulkevat tiet eivät sovellu pienten lasten eivätkä huonosti liikkuvien ikäihmisten ulkoiluun.
Täydennysrakentamista nykyisten viheralueiden reunoille emme hyväksy, sillä se vaarantaa luonnon monimuotoisuutta. Viheralueet nykyisessä laajuudessaan ovat välttämättömiä myös jo olemassa oleville sekä kaava-alueen lähistölle muuttaville uusille asukkaille (Kettutie, sairaala-alue, Työnjohtajankatu – Puusepänkatu, Karhunkaataja).
Haluamme nostaa esille kaupungin oman vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen ”Kaupungin muutos ja kulttuuriympäristöt” (2014:17) Sivun 49 taulukosta selviää, että Länsi-Herttoniemi kuuluu tutkimuksessa korkeimpaan, I+ herkkyysluokkaan: ”Alue on RKY 2009- / maakuntainventoinnin kohde / merkitys osana suomalaisen modernin arkkitehtuurin historiaa. Alue on erittäin herkkä̈ muutoksille. Lisärakentaminen mahdollista poikkeustapauksessa.”; Länsi-Herttoniemen kohdalla on vielä erikoismaininta ”rakennusten herkkä sijoittelu maisemaan”.
Täydennysrakentamisen suunnittelussa on otettava huomioon kyseinen tutkimus ja siinä mainittu asia Länsi-Herttoniemen kulttuuriympäristön herkkyydestä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Herttoniemi-seura ei kannata yllämainittujen, jo päätettyjen uusien huomattavan suurien täydennysrakentamisalueiden lisäksi muuta täydennysrakentamista Länsi-Herttoniemeen. Tämän OAS:n ulkopuolelle jäävät Siilitien ja Herttoniemen metroasemat välittömine ympäristöineen soveltuvat sen sijaan täydennysrakentamiseen.
3. Suunnitteluprosessi ja osallistumisjärjestelyt
Suunnitteluprosessin ymmärrystä on häirinnyt samanaikaisuus Herttoniemen visioprojektin kanssa. Asukkaiden on ollut vaikea ymmärtää visioprojektin vaikuttavuutta kaavoitukseen. Tämä asia on tuotu tiedoksi epäselvästi.
Suunniteltavan täydennysrakentamisen suuruusluokka on ollut asukkaille epäselvää ja viestintä kaupungin toimesta ristiriitaista. Toisaalta kerrottu muun muassa visioillassa 19.3.2018, että vuoden 2014 suunnitelmat ovat suunnittelutyön pohjana, toisaalta kerrottu, että asukasmäärän suhteen ollaan jo nyt yleiskaavan tavoitteessa.
Kaavaprosessissa on seuraavaksi tulossa suunnitteluperiaatteet ja sen jälkeen kaavaehdotus. Kaavaluonnoksestakin on keskustelutilaisuuksissa ollut puhe ja se olisi Seuran mielestä kannatettava ajatus. Suunnitteluperiaatteet, luonnos ja ehdotus on asetettava nähtäville ja nähtävillä olon yhteyteen on ehdottomasti järjestettävä asukastilaisuudet. Kaavojen kommentointi pelkästään kirjallisen aineiston perusteella on hankalaa. Asukastilaisuuksien järjestäminen suunnitteluperiaatteista ja kaavaehdotuksesta on senkin vuoksi välttämätöntä, koska visiointi sekoitti asukkaiden ymmärrystä tulevista toimista ja
suunnitelmista entisestään.
Helsingissä 30.5.2018
Herttoniemi-seura ry
Tarja Merivirta
puheenjohtaja
Ari Virtanen
varapuheenjohtaja