Kaupunkikuva ja paikan henki
Megahertsin kaavaluonnos on massiivinen ja toteutuessaan kaupunkikuvaa aivan olennaisesti muuttava. Asemakaavaluonnoksessa esitetään alueelle tornitaloja, joista korkein olisi jopa II + XVII – kerroksinen. Toisin kuin asemakaavan selostusluonnoksessa väitetään, maamerkit eivät itsessään luo paikalle identiteettiä. Päinvastoin, Herttoniemen keskustassa korkeat tornitalot poikkeaisivat alueen nykyisestä rakenteesta ja jäisivät irrallisina törröttäviksi ”universaaleiksi” rakennuksiksi. Toivomme, että tornitalorakentaminen rajoittuisi Helsingissä Kalasataman ja Keski-Pasilan alueelle.
Herttoniemen ominaislaatua tulisi korostaa naapurialueista Kalasatamasta ja Itäkeskuksesta erottuvalla tavalla. Herttoniemeläiset kokevat tärkeänä alueen inhimillisen mittakaavan. Nykyisessä kaavassa määrätty 7-8 kerroksen korkeus riittää asuintornien korkeudeksi, ja samalla se vastaisi 1950-luvulla Herttoniemeen rakennettujen tornitalojen tyyppiä.
Tornitalojen sijoittelu ei myöskään ota huomioon pohjoispuoleisen tontin mahdollisuuksia, vaan sulkee tontin omaksi postimerkkimäiseksi kokonaisuudekseen. Olisi järkevämpää ja miellyttävämpää käsitellä kahta korttelia kokonaisuutena. Tornitalot tulisivat varjostamaan tonttia ja ne sulkisivat lisäksi näköyhteyden pohjoiseen päin.
Herttoniemen keskuksesta tulee luoda yhtenäinen kokonaisuus, johon kuuluvat metroasema, Hertan alue, Megahertsi ja sen pohjoispuolella oleva tontti. Megahertsin suunnittelua ei saa irrottaa alueen muusta suunnittelusta. Vain siten voidaan saada metroaseman seudusta laadukas Herttoniemen keskus. Esteettisesti korkeatasoinen keskus vaatii myös viihtyisiä, puistomaisia ulkotiloja.
Megahertsin korttelia esitellään luonnoksena ”yritysalueen porttirakennuksena”, vaikka asuinalueet ovat hyvin lähellä. Kaavaluonnoksen mukaisena kortteli jää hengettömäksi tusinatavaraksi. Kaavaluonnoksessa puhutaan myös energiatehokkuudesta, mutta mm. pysäköintipaikkojen määrästä näkee, että korttelia suunnitellaan erityisesti autoileva kansanosa huomioiden. Pysäköintipaikkoja voisi vähentää, sillä korttelin sijainnissahan korostetaan hyviä julkisia kulkuyhteyksiä sekä saavutettavuutta jalan/pyörällä.
Ilmanlaatu ja melu
Miten muurimainen kaava molemmilla puolilla Itäväylää vaikuttaa kaupunginosan pysyvään miellyttävyyteen ja melumaisemaan? Onko tutkittu, mihin melu heijastuu uusista rakenteista? Miten kuilumaisuus voitaisiin estää. ElielSaarisen 1900-luvun alun kaavasuunnitelmissa alueelle kaavailtiin bulevardimaista katua, jota kutsuttiinkin sitten eri suunnitteluvaiheissa ”Herttoniemen Bulevardiksi”. Olisiko mahdollista pyrkiä tulevassa kaavassalähemmäksi Bulevardia, tuoda miellyttävää ulkotilaa Herttoniemen keskukseen? Nyt Itäväylän ja metroaseman molemmin puolin suunniteltu ahdas rakentaminen erottaa Herttoniemen ja Herttoniemenrannan alueet toisistaan yhä jyrkemmin. Linnanrakentajantien bulevardimaisuus korostuisi, kun sen päätyaluetta – Megahertsin seutua – täydennettäisiin viihtyisällä puistikolla tai aukiolla, josta olisi käynti tuleviin rakennuksiin.
Kun suuri osa Herttoniemellä olevaa muuta rakennuskantaa sijaitsee kahden korkean metsäselänteen (Herttoniemen ja Roihuvuoren metsäselänteet) välisessä laaksossa ja Itäväylä kulkee selänteiden välisen laakson pohjalla, on ollut hyvä ja tärkeää, että avomereltä tulevat ilmavirtaukset ”tuulettavat” laaksoa. Miten näitä ilmanpuhtauteen ja pienilmastoon liittyviä asioita on otettu huomioon asemakaavan suunnittelussa? Kaavaehdotus sulkee Herttoniemellä merellisen ilmaston muurinomaisesti vain Herttoniemenrannalle.
Muun muassa näiden kysymysten ratkaisemiseksi pitäisi maisema-arkkitehti ottaa mukaan suunnittelutiimiin arkkitehdin lisäksi jo varhaisessa vaiheessa.
Kaupallisten palveluiden laatu
Pelkästään Megahertsin korttelin alueelle ehdotetaan 37 755 k-m2 liike- ja palvelutiloja, mikä vastaa lähes kokonaan yhteenlaskettua Herttoniemen ja Laajasalon vuoteen 2018 mennessä tarvittavaa erikoiskaupan ja palvelujen lisätilan tarvetta. Miksi siis rakennetaan niin paljon liiketiloja tähän kortteliin?
Kaupallisten tilojen tarve on ristiriidassa aiemman Herttoniemen keskustan suunnittelukilpailun ratkaisun toteuttamisen kanssa. Miten voidaan olettaa, että edes se löytää joskus toteuttajan, jos kaupallista tilaa on syntymässä valtavat määrät tien toiselle puolelle.
Kauppakeskuksen rakentaminen tuntuu sikälikin ylimitoitetulta, kun muutaman minuutin metromatkan päässä on Suomen suurin kauppakeskus Itäkeskus ja vastaavan lyhyen metromatkan päähän on tulossa valtava Kalasataman kauppakeskus. Herttoniemen metroaseman lähettyvillä on kaupallisia päivittäispalveluita tällä hetkellä runsaasti.On toivottavaa, että Kaakkois-Helsinkiin suunniteltu asuntojen lisärakentaminen toisi lisää päivittäispalveluita näiden uusien alueitten yhteyteen, eikä enää metroaseman tuntumaan (jossa on jo nyt esimerkiksi neljä suurta markettia, kolme apteekkia ja Alko)
Ennen kuin kaavoituspäätöstä tehdään, täytyisi kysyä Herttoniemen ja muiden lähialueiden asukkailta, millaisia palveluita heiltä puuttuu ja mihin he haluaisivat niitä sijoitettavan. Massiivinen lisäliikerakentaminen voi kuihduttaa jo nyt kituliaat lähipalvelut Herttoniemestä, Roihuvuoresta, Laajasalosta jne. Näinhän tunnetusti tapahtui Itäkeskuksen rakentamisen yhteydessä. Kaupunginosissa pitää olla jalkaisin tavoitettavissa olevia lähipalveluita, jotka sopivat myös lasten ja vanhusten asiointiin.
Vaihtoehto kauppakeskukselle: uimahalli
Herttoniemessä on suoritettu lukuisia kyselyitä, joissa on todettu, että asukkaat haluavat alueelle uimahallin ja että sen kaikkein sopivin paikka olisi metroaseman välittömässä läheisyydessä. Uimahallille nyt varattu tontti Herttoniemen kartanon liepeillä on liikenteellisesti paljon huonommin saavutettavissa. Onko tonttien vaihtoa tutkittu kiinteistövirastossa ja milloin? Nyt kaavoitettava alue olisi erinomainen uimahallia ajatellen.
Asuntorakentaminen
Yritysalueen kyljessä, Itäväylän tuntumassa oleva tontti ei ole paras mahdollinen asuntorakentamista varten. Hyvien yhteyksiensä vuoksi se saattaa sopia opiskelijoitten ja vanhusten asumiseen. Herttoniemeen kaivataan erityisesti perheasuntoja, mutta niille pitäisi löytää parempi paikka.
KONKREETTISET LUONNOKSEN PARANNUSEHDOTUKSET TIIVISTETTYNÄ
*On harkittava alueen käyttötarkoitus kokonaan uudelleen: asukkaiden kannalta uimahalli olisi ehdottomasti kiinnostavin vaihtoehto näille tonteille.
*Tornien maksimikorkeudeksi 7-8 kerrosta.
*Mahdollisen kauppakeskuksen ravintoloille/ kahviloille pitäisi suunnitella ulkotarjoilutilaa kansipihalle sekä leveämpi kävelykatutila / pieni aukio kauppakeskuksen ulkopuolelle Linnanrakentajankadun varteen.
*Mahdollisen kauppakeskuskorttelin konseptin kehittäminen edelleen siten, että siinä olisi jotain kiinnostavaa, erilaista ja puoleensavetävää, jolla se erottuisi naapurialueiden isoista yleiskauppakeskuksista: uimahallin ohella esim. hyvinvointipalveluita kattopuutarhoineen, luomuruuan tori & kaupat & ravintolat, ulospäin avautuvia kivijalkaliikkeitä.
*Rakentamiselle pitäisi määritellä tiukemmat ekologiset vaatimukset. Esim. havainnekuvissa on viherkatot – tällaisista suunnitelmista tulisi pitää kiinni.
*Osan pysäköintipaikoista voisi sijoittaa Itäväylän varrella olevaan rakennusmassaan maan pinnan päällisiin kerroksiin. 822 autopaikkaa on liian suuri määrä. Kaavamääräykseen lisää pyöräpaikkoja liike- ja palvelutiloille KLAP alueelle: 1pp / 70 k-m2.
Megahertsin korttelia olisi suunniteltava osana Herttoniemen keskuksen ja metroaseman uudistamista. Keskuksessa myös rakennusten välisen tilan tulee olla laadukasta ja viihtyisää, jotta se koetaan turvallisena.
Helsingissä 20. lokakuuta 2011
Herttoniemi-seura ry
Seppo Hiltunen, pj Hilkka Helsti