Herttoniemi-seuran mielipide
Länsi-Herttoniemen asemakaavan muutos, täydennysrakentaminen
Hankenro 1503_1, HEL 2013-014930
OAS 16.12.2013
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle
Yhteenveto
Länsi-Herttoniemen kulttuurihistorialliset ja luonnon arvot on tunnistettu valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti. Länsi-Herttoniemi on poikkeuksellisen hyvin eheänä säilynyt jälleenrakennuskauden asuinalue. Alueelle tyypillistä ovat avokalliot, korttelien kallioiset puistot sekä asutuksen ja luonnon välinen vuoropuhelu. Kaupunkirakenne ja rakennukset ovat aikansa merkittävien arkkitehtien suunnittelemia. Alue liittyy saumattomasti Vanhankaupunginlahden virkistys- ja luonnonsuojelualueisiin.
Länsi-Herttoniemen alue on kokonaisuudessaan arvokas, joten alueelle tulisi laatia em. lähtökohdista kokonaiskaava, jonka yhteydessä tutkitaan alueen rakennusperinnön, asemakaavan ja luontoarvojen vaalimisen ja suojelun tarve. Samalla voidaan tarkastella myös täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Tarkastelussa tulisi huomioida jo toteutetut ja suunnitellut mittavat lisärakennuskohteet, palveluiden tarve suhteessa nykyiseen ja tulevaan asukasmäärään sekä liikenteen aiheuttamat vaikutukset. Kokonaiskaavan tulisi käsittää Länsi-Herttoniemi Viikintieltä ja Siilitien metroasemalta Herttoniemen metroaseman alueelle. Helsingin yleiskaavan 2002 Herttoniemen aluetta koskevan kaavamääräyksen tulee ohjata asemakaavan laadintaa. Kaavaratkaisulla tulee turvata mahdollisen kansallisen kaupunkipuiston perustamisen edellytykset, jotka nykyisellään ovat olemassa.
Vanhankaupunginlahden luonnonmukaisten virkistysalueiden säilyttäminen nykyisessä laajuudessaan on tärkeää, kun kasvava kaupunki tuo lisää ulkoilijoita alueelle. Mäenlaskijantien mutkasta kohti rantaa suuntautuva rakentaminen kaventaisi Natura-alueen suojavyöhykettä, joten rakentaminen sinne ei tule kysymykseen.
Esitetyissä kaava-asiakirjoissa on puutteita (ks. yksityiskohtaiset kommentit myöhemmin). Kesken asemakaavan kuulemisvaihetta esitetyt virallisen kaava-aineiston karttarajausta laajempaa aluetta koskevat idealuonnokset (vaihtoehdot 1 ja 2) hämmentävät asukkaita, asettavat asukkaat vaikean tehtävän eteen ja vaikeuttavat kaavahankkeen arviointia. Herttoniemi-seura katsoo, että nyt esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma on puutteellinen eivätkä idealuonnokset sovi kaavan valmistelun pohjaksi.
Herttoniemi-seura pitää tärkeänä, että asemakaavatyötä jatketaan yhteissuunnitteluna kaupungin viranomaisten ja asukkaiden kesken. Länsi-Herttoniemi on arvostettu ja vetovoimainen asuinalue, jossa asukkaat viihtyvät. Haluamme, että näin on jatkossakin.
Suunnittelutilanne ja tehdyt selvitykset
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: RKY-alue Länsi-Herttoniemen pientaloalue
Länsi-Herttoniemen pientaloalue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009). Kaikilla kaavatasoilla on tärkeää huolehtia siitä, että kaavaratkaisut eivät ole ristiriidassa kyseisten alueiden ominaisluonteen ja erityispiirteiden kanssa ja että alueiden kehittäminen tapahtuu niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistavalla ja niihin sopeutuvalla tavalla.
Länsi-Herttoniemen täydennysrakentamisasemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (16.12.2013) kartan mukaan täydennysrakentamista suunnitellaan myös kyseiselle RKY-alueelle Oravatien, Karhutien ja Hirvitien varteen. Arkkitehtuuritoimiston idealuonnosten (15.1.2014) mukaan myös Susitien – Karhutien puistometsään (rivitalot Karhutie 28), Hirvitien ja Itäväylän väliin (Hirvitie 1B), Peuranhäntä, Näätätie (17B ja C) suunnitellaan täydennysrakentamista. Suunnitelmissa ei ole vielä esitetty minkäänlaista arviota siitä, miten suunnitelmat vaikuttaisivat valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön ja miten alueen arvot turvattaisiin.
Maakuntakaava
Uudenmaan liiton laatimassa selvityksessä ”Missä maat on mainiommat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt” (Uudenmaan liiton julkaisuja E 114 – 2012, s. 93) on koko Herttoniemen asuntoalue todettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Julkaisussa todetaan: ”Herttoniemen 1940- ja 1950-luvuilla kaavoitetulle asuntoalueelle rakennettiin luonnonmuotoja myötäileviä lamelli- ja pistetaloja, sekä pientaloalue, jonka yhtenäisyys perustuu luonnonympäristöön, puutarhasuunnitteluun, katutilaan sekä yhtenäistä mittakaavaa oleviin asuinrakennuksiin, jotka on toteutettu yksilöllisin suunnitelmin. Poikkeuksellisen hyvin säilynyt jälleenrakennuskauden asuinalue. ”
Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa, jonka Uudenmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt 20.3.2013 ja joka on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä, Herttoniemessä on kehittämisperiaatemerkintä ”tiivistettävä alue”. Merkinnän suunnittelumääräyksessä on mainittu mm. ”Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön”.
Helsingin yleiskaava 2002
Valtaosa Herttoniemen asuntoalueesta on Helsingin yleiskaavassa (2002) merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Lisäksi kaavamääräyksen yhteydessä todetaan: ”Aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.” Yleiskaavan tehtävänä on osoittaa alueidenkäytön pääpiirteet ja ohjata asemakaavoitusta.
Alueen asemakaavoitus
Pääosalla suunnittelualuetta on voimassa vuoden 1946 asemakaava tai 1950-luvulla laaditut asemakaavat. Pientaloalueella on voimassa vuoden 1996 asemakaava, jossa suuri osa tonteista on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi jolla ympäristö säilytetään (AO/s) sisältäen myös yksityiskohtaisia suunnittelumääräyksiä. Muilta osin Länsi-Herttoniemen alueen asemakaavoja ei voida pitää ajantasaisina kaupunkikuvan ja rakennussuojelun kannalta. Yleiskaavan merkintä osaltaan edellyttäisi sellaisen asemakaavan laatimista alueelle, jossa rakennusperinnön ja kulttuuriympäristön arvot turvataan.
Kommentteja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan OAS (16.12.2013)
Suunnittelun lähtökohdat, suunnittelualue ja kaavatilanne
Suunnittelun rajaaminen tietyille täydennysrakentamiseen mahdollisesti soveltuville alueille hämärtää kaavan vaikutusten laajuutta. Koska Länsi-Herttoniemen kulttuuriympäristön ja luonnon arvot ovat merkittävät ja alue kokonaisuudessaan arvokas, tulee suunnittelun käsittää koko alue Viikintieltä ja Siilitien metroasemalta Herttoniemen metroaseman seudulle saakka. Länsi-Herttoniemeen tulee siis laatia kokonaiskaava. Siinä yhteydessä voidaan huomioida suojelun tarpeet ja selvittää ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia.
Länsi-Herttoniemessä on meneillään useampia kaavahankkeita. Ne tulisi yhdistää edellä esitettyyn kokonaistarkasteluun, sillä niiden yhteisvaikutus viheralueisiin, liikenteeseen ja palveluiden tarpeeseen on suuri.
Suunnittelualue on ilmaistu OAS:n tekstissä epätarkasti. 15.1.2014 pidetyssä keskustelutilaisuudessa arkkitehtuuritoimisto B&M:n esittämät idealuonnokset ja havainnekuvat eivät vastaa OAS:n liitekartassa esitettyjä alueita, vaan ulottuvat laajemmalle.
Mitä alueelle suunnitellaan
Lähtökohtaisesti täydennysrakentamisen suunnittelu viheralueiden reunoille ja lasten leikkipuistoihin huonontaa asukkaiden elinoloja ja vaarantaa Länsi-Herttoniemen keskeisiä arvoja. Suosituimpia lasten leikkipuistoja esitetään idealuonnoksessa osittain tai kokonaan asuinrakentamiseen, samanaikaisesti kuin rakentaminen toisi alueelle lisää satoja lapsia. Tästä olisi suurta haittaa sekä nykyisille että tuleville lapsiperheille. Myös erittäin suosittu lasten metsäleikkipaikka luontoalueella jäisi rakennetun puiston alle.
Tehdyt selvitykset
Nyt HOT-R-tutkimushanke on saanut suhteettoman suuren painon kaavavalmistelussa kulttuuriympäristö- ja luontoselvitysten kustannuksella.
Tehdyistä selvityksistä tulee OAS:ssa mainita myös:
– Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY 2009, Museovirasto 2009, www.rky.fi
– Missä maat on mainiommat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt. Uudenmaan liiton julkaisuja E 114 – 2012
– Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmän tiedot suojelualueista ja arvokkaista luontoalueista
– Putkonen, Lauri: Herttoniemen rakennettu ympäristö. KSV 1994:23.
– Saresto, Sari & Salminen Anne & Vierto, Mira: Ostari – lähiön sydän: rakennushistoriallinen selvitys. Helsingin kaupunginmuseo, 2004.
– Sädevirta, Sirkka & Salastie, Riitta (toim.): Korsutieltä Näätäkujalle, Helsingin jälleenrakennuskauden pientaloalueita, Osa I. KSV 2003:11. Selvitystä täydentää tarkempi inventointi (Osa II) joka koskee mm. Länsi-Herttoniemeä.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta puuttuu luettelo kaavaa varten tehtävistä selvityksistä, kuten maisemaselvitys, täydentävät selvitykset rakennetusta kulttuuriympäristöstä, ympäristöhistoriallinen selvitys, luontoselvitykset ja liikenneselvitykset. Kaavaa varten on tehtävä myös alueen sosiaalista kestävyyttä koskevat selvitykset. Sellaisia ovat esimerkiksi asuntokannan rakenneselvitykset, asuntokannan omistusrakenneselvitykset, kaupunginosan ostovoimaa ja sen kehittymistä koskevat selvitykset (vaikuttaa kaupallisten palvelujen kehitysmahdollisuuksiin), väestörakennetta arvioivat selvitykset sekä koulujen ja päiväkotien riittävyyttä koskevat selvitykset.
Ketkä ovat osallisia
Osallisten luetteloon tulee lisätä Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry, koska kaavan vaikutukset luontoon ja luontoympäristöön ovat merkittävät.
Yksityiskohtaisia huomioita
Länsi-Herttoniemen ympäristöarvot
Länsi-Herttoniemi on poikkeuksellisen hyvin säilynyt jälleenrakennuskauden asuntoalue. Se on rakennettu lyhyen ajan sisällä 1940-luvun lopulta 1950 -luvun loppuun mennessä. Topografisesti vaihtelevana, kallioisena ja mäntypuuvaltaisena alue erottuu muista kauden vastaavista alueista. Alueen ominaisluonne perustuu kallioiden ja maastomuotojen mukaan suunnitellusta rakentamisesta. Länsi-Herttoniemi on yleisilmeeltään kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja omaleimainen alue.
Länsi-Herttoniemelle erityinen, leimaa antava piirre on luonnonympäristön läsnäolo sen jokaisessa osassa. Rakennettu ympäristö ja luonnonympäristö on liitetty toisiinsa luonnon arvokkaita piirteitä säilyttäen ja hyödyntäen. Alueen harvinaislaatuinen ominaispiirre on jylhät ja runsaat avokalliot, jotka yhdessä muun luonnonympäristön kanssa antavat alueelle sen erityisluonteen. Kalliot ovat nousseet merestä tuhansia vuosia sitten ja säilyneet meidän päiviin asti hyvän suunnittelun ansiosta.
Rakennuskanta on monipuolinen. Omakotialue liittyy kerrostaloalueeseen kaksikerroksisten pienkerrostalojen ja osin myös rivitalojen välityksellä. Pienkerrostalot ovat rakennustyyppinä harvinaisia Suomessa, ja antavat alueelle tavallisuudesta poikkeavan ilmeen. Alueen rakennukset ovat arkkitehtuuriltaan pääosin korkeatasoisia ja niiden suunnittelijoina toimivat monet aikakauden merkittävät arkkitehdit. Loivasti, maastomuotojen mukaan kaartuvat kadut ja vaihtelevat katunäkymät tekevät alueesta moni-ilmeisen.
Eränkävijäntori suunniteltiin alueen paikalliseksi keskukseksi. Palvelut, kaupat, koulut, kirkko ja ostoskeskus elokuvateattereineen valmistuivat samanaikaisesti. Vuonna 1956 valmistunut Eliel Muoniovaaran suunnittelema Eränkävijäntorin ostoskeskus on Helsingin ja tiettävästi myös Suomen ensimmäinen ostoskeskus.
Luonnonolot tekevät Länsi-Herttoniemen alueesta viihtyisän ja miljöön kannalta ainutlaatuisen alueen. Rakennusten sijoittamisessa oli tavoitteena, että mahdollisimman monesta asunnosta avautuisivat näkymät metsäisille kallioille ja merelle. Alueen kaavoittanut Birger Brunila harrasti ns. shakkiruutuajattelua kaavoituksessa. Kaavaan oli myös jätetty vapautta talon asetteluun paikan päällä. Vaihtelevat maastonmuodot ja talojen huolellinen sijoittelu mahdollistivat sen, että asunnoista ei ole suoraa näkymää toisiin asuntoihin. Kallioalueet yhdessä muiden luonnonalueiden kanssa toimivat puistoina, leikkipuistoina ja ulkoilualueina. Kortteleiden väliin jätettiin pienehköjä puistoalueita, joille voitaisiin tarpeen mukaan järjestää lasten leikkipaikkoja. Osa puistoalueista on luonnonmukaista metsää, osa hoidettua puistoa.
Pientaloalueella kalliot on jätetty kortteleiden keskelle ja kulkeminen niille on järjestetty suunnittelemalla niille sopivat reitit ja jättämällä kohtia kallioiden laidoilta rakentamatta. Myös laajalle ulkoilualueelle on suunniteltu yhteydet. Luonto on aina läsnä alueella liikuttaessa. ”Luonto virtaa”, alueella ei juurikaan ole aitoja, eikä tontteja ole rajattu. Luonnonympäristö muodostaa alueelle jatkuvan verkoston piha-alueista lähipuistoihin ja laajempaan ulkoilualueeseen. Puusto on runsasta, erityisesti männyt ovat alueelle leimaa antavia.
Autoja varten ei varhaisimpina aikoina ollut yleensä osoitettu pihapaikoitusta. Autojen määrän kasvu on johtanut siihen, että kerrostalojen pihoille on varattu huomattava määrä autopaikkoja, jotka yhdessä pihan ajoteiden kanssa saattavat viedä suurimman osan piha-alueesta. Lasten pihaleikkipaikat ovat vähentyneet ja leikkipuistojen tarve samalla kasvanut. Kadut ovat nykyisin laajasti pysäköintikäytössä.
Luonnonsuojelualueet
Useista Länsi-Herttoniemeen suunnitelluista kaavahankkeista johtuen asukasmäärän kokonaiskasvu tulisi lisäämään läheisen Viikin – Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen kulutusta huomattavasti. Nyt esitetyissä idealuonnoksissa rakentaminen tunkeutuisi Mäenlaskijantien seudulla ulkoiluteille, kohti luonnonsuojelualuetta. Kaavan tulisi huomioida myös Vanhankaupunginlahden eläimistö, jonka elintilaa metsäalueelle rakentaminen Mäenlaskijantien mutkasta kohti rantaa söisi merkittävästi. Ulkoilutien alku kyseisessä mutkassa, korkeiden kallioiden kehystämänä tunnetaan Vanhankaupunginlahden luontoalueiden porttina, kun sinne saavutaan Herttoniemen metroasemalta päin. Tätä ulkoilijat tervetulleiksi toivottavaa elementtiä tulisi vaalia sen sijaan että se tuhottaisiin rakentamisella. Lisäksi ulkoilutien pohjana on tällä kohdalla vanha tykkitie ja kalliossa tien oikealla puolella ensimmäisen maailmansodan ammusvarastoluola.
Palvelut ja leikkipuistot
Esitetty idealuonnos lisäisi yhdessä 2010-luvulla toteutetun Hiihtäjäntien/Sivakkapolun ja valmistelussa olevan, mutta vielä toteuttamattoman Siilitien – Kettutien täydennysrakentamiskaavan sekä tulevan metroaseman kaavan kanssa Länsi-Herttoniemen kaupunginosan väestöä 3000–4000 asukkaalla.
Täydennysrakentamista kaavailevissa luonnoksissa ei ole kuitenkaan mitään julkisten palvelujen tonttien varauksia. Jos Siilitien – Kettutien kaava toteutuu, vähenevät julkiset tilat ja palvelut alueelta entisestään (kirjasto, nuorisotalo, jumppasali). Alueen suosituimmat leikkipuistot on idealuonnoksessa esitetty huomattavin osin asuinrakentamiseen, mikä on täysin kestämätön ratkaisu. Kettupuiston leikkipuistoa pitäisi ennemminkin laajentaa vastaamaan lähiseudulle muuttavien uusien lapsiperheiden tarpeita. Asukkaat ovat ideoineet Kettupuiston viereen myös senioripuistoa.
Liikennekysymykset
Pysäköinti Herttoniemessä tapahtuu nykyään pääosin kadunvarsilla. Kerrostalojen pihoissa olevat parkkipaikat eivät riitä, vaan kadunvarret ovat jo nykyisellään täynnä autoja. Mikäli uudisrakennusten pysäköintitilat tultaisiin sijoittamaan talojen alle, aiheuttaisi se useissa tapauksissa kallista kalliolouhintaa; samalla tuhottaisiin lopullisesti Länsi-Herttoniemelle tyypillisiä arvokkaita kallioita. Pysäköintitalot eivät tule kysymykseen kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa miljöössä.
Länsi-Herttoniemen alueella kadut ovat kapeita eivätkä kestä asukkaiden ja autojen määrän kasvamisen aiheuttamaa merkittävää liikenteen lisäystä. Jo nyt on vastaantulevaa liikennettä väistettävä useilla kaduilla taloyhtiöiden pihoihin, kun pysäköidyt autot kaventavat ajoväylää.
Lisääntyvä liikenne aiheuttaisi vaaraa pyöräilijöille. Länsi-Herttoniemessä on pyöräilyteitä vain alueen itäreunalla. Valtaosa pyöräilijöistä joutuu liikkumaan vilkkaasti liikennöidyillä autoväylillä.
Eränkävijäntorin ostoskeskus
Vuonna 1956 valmistunut Eränkävijäntorin ostoskeskus on tiettävästi Suomen ensimmäinen ostoskeskus. Se on useissa selvityksessä todettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi. Erätori on Länsi-Herttoniemen sydän ja se muodostaa yhdessä Ahmatien koulun pihan kanssa maisemallisesti miellyttävän avoimen tilan. Lähikauppa, pizzeria ja kahvila palvelevat asukkaita hyvin. Mikäli suunnittelualuetta laajennetaan Eränkävijäntorin alueelle, tulee kaupunginmuseon laatima selvitys ostoskeskuksista ottaa mukaan lähtöaineistoksi.
Idealuonnokset 15.1.2014
Arkkitehtuuritoimisto B&M:n esittämät idealuonnokset (15.1.2014) pohjautuvat Aalto-yliopiston Uudistuva kaupunki HOT-R- hankkeeseen (2010–2012), jonka tavoitteena on ollut tapaustutkimusten pohjalta tuottaa täydennysrakentamisen edistämiseen sovellettavia malleja. Hankkeeseen liittyvissä Vanhan Herttoniemen aluetta käsittelevissä julkaisuissa esitetyt havainnekuvat osoittavat, että kulttuurihistorialliset ja luonnon arvot eivät ole olleet lähtökohtana visioinnille, vaan alueelle on ideoitu tehokkaasti täydentämällä moderneja asuintaloja, joiden massoittelu ja muotokieli poikkeaa merkittävästi nykyisestä Herttoniemestä (ks. esim. HOT-R VANHA HERTTONIEMI, Kaupunkirakenteen kestävän täydentämisen visio, 24.08.2012 ARKKITEHTUURITOIMISTO B&M OY).
Herttoniemi-seura ehdottaa: Länsi-Herttoniemen asemakaava tehdään yhteissuunnitteluna
Länsi-Herttoniemen arvo on monella tavalla tunnustettu erinomaiseksi 50-luvun suunnittelun ja toteutustyön tulokseksi. Se on pääosin vakiintunut, toimiva, rauhallinen ja arvostettu monipuolinen asuinalue, jossa ihmiset viihtyvät pitkään, jopa sukupolvesta toiseen. Tällaisen alueen täydennysrakentaminen on haasteellista ja vaatii monenlaista osaamista. Asukkailla ja muilla Herttoniemen toimijoilla on arvokasta tietoa ja kokemusta Länsi-Herttoniemen vahvuuksista ja myös sen toimintaympäristön ongelmista. Onnistunut asemakaavoitusprosessi hyödyntää tämän eri sidosryhmien tietopääoman suunnittelun aikana.
Herttoniemi-seura ehdottaa, että asemakaavatyötä jatketaan ammattimaisen yhteissuunnittelun avulla. Yhteissuunnittelussa tutkitaan paitsi mahdollista täydennysrakentamista, myös rakennusperinnön, asemakaavan ja luontoarvojen vaalimisen ja suojelun tarve. Liikenteen meluhaitoilta suojautumiseen on etsittävä ratkaisuja yhteistoimin. Asemakaavoitustyö vaatii onnistuakseen huolellista yhdyskuntasuunnittelua, eri vaihtoehtojen kokonaisvaikutusten arviointia, detaljoitua rakennustapa- ja miljöösuunnittelua ja myös vuorovaikutusta asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tärkeää on, että asukkaiden ja muiden Herttoniemen toimijoiden lisäksi yhteissuunnitteluun osallistuvat kaupungin virastojen avainasiantuntijat ja muut viranomaiset. Näin saadaan kaikki tarvittava tieto mukaan yhteiseen suunnitteluprosessiin. Yhteissuunnittelussa voidaan hyödyntää esimerkiksi vuoden 2013 demokratiapiloteissa käytettyjä työmenetelmiä (mm. kansalaisraatia). Suunnitteluprosessi ja käytettävät työmenetelmät suunnitellaan myös yhdessä. Apuna käytetään yhteissuunnittelun ja fasilitoinnin ammattilaisia.
Länsi-Herttoniemen asukkaat ja muut toimijat ovat valmiita panostamaan yhteissuunnitteluun. Täydennysrakentamissuunnitelmien tultua julki Länsi-Herttoniemessä on järjestetty kolme kaavakävelyä ja monia eri aihepiirejä käsitteleviä suunnittelutyöpajoja. Niissä on analysoitu kaupungin lähettämiä luonnoskuvia ja keskusteltu rakentavasti erilaisista vaihtoehdoista. Tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä monia satoja ihmisiä. Herttoniemeläisillä on aito huoli viihtyisän ja toimivan alueen tulevaisuudesta.
Helsingissä 21.2.2014
Herttoniemi-seura ry
Hilkka Helsti
puheenjohtaja