Herttoniemi-seura ry on seurannut Karhunkaatajan alueen asemakaavahankkeen etenemistä vuodesta
2013. Huolestumista ovat herättäneet lukuisat poikkeamat kulloinkin voimassa olevasta lainsäädännöstä.
Voimassa olleen yleiskaavan mukaan kaava-alue oli määritetty virkistysalueeksi ja pientalovaltaiseksi
asuinalueeksi.
Kaava-alueelle esitettiin korkeaa kerrostalorakentamista, metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta
arvokkaaksi luokitellulle metsäalueelle esitettiin kerrostalorakentamista ja viheryhteys Viikin luontoalueille,
luonteeltaan virkistyksellinen ja ekologinen, esitettiin katkaistavan. Hankkeen tavoitteet olivat silloisen
voimassa olleen yleiskaavan vastaiset.
Uusi yleiskaava on astunut voimaan asemakaavahankkeen edetessä ja voimassa olevassa yleiskaavassa
kaavoitettavalle alueelle on lisätty kaavamerkintä: kehitettävä metsäverkostoyhteys.
Yleiskaavan selostus, kohta 2.1.4 Virkistys- ja viheralueet, ote:
Virkistyspalveluja kehitetään koko kaava-alueella. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon luonnonsuojelun ja
luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet ja turvattava arvojen säilyminen.
Yleiskaavan oikeusvaikutteisella kaavakartalla on vastaava, koko kaava-aluetta koskeva määräys:
Suunnittelussa tulee ottaa huomioon luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat
alueet ja turvattava arvojen säilyminen.
Suurin osa kaavoitettavasta Karhumetsän alueesta lukeutuu metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta
arvokkaaksi alueeksi, joka tulee yleiskaavan määräysten mukaan turvata. Yleiskaavan määräysten mukaan asemakaavoituksella tulee kehittää, ei heikentää, metsäverkostoyhteyttä Viikin vihersormen ja Myllypuron metsäalueiden suuntaan. Metsäalueelle rakentaminen ja sen ympäröiminen rakennuksilla heikentäisi merkittävästi alueen virkistyksellistä arvoa ja tuhoaisi alueen ekologisen merkityksen.
Asemakaavaehdotuksessa ei ole otettu huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita, eikä ehdotuksessa ole turvattu arvojen säilymistä. Asemakaavaehdotus ei ole huomioinut yleiskaavan kaavamääräyksiä eli asemakaavaehdotus on edelleen voimassa olevan yleiskaavan vastainen.
Uudenmaan maakuntakaava ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslain 5.2.1999/132, 32§ mukaan
asemakaavoitusta.
Maankäyttö ja rakennuslaki 5.2.1999/132, 32§, ote:
Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden
toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja
katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.
Maakuntakaavassa alueen läpi on määritetty kulkevan viheryhteystarve, luonteeltaan ekologinen ja
virkistyksellinen. Aluetta koski ja koskee edelleen suunnittelumääräys:
Uudenmaan maakuntakaava, merkintä: viheryhteystarve, suunnittelumääräys:
Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai
toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot, arvokkaiden
luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet.
Viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston
osana sekä seudullisten ja paikallisten virkistystarpeiden yhteensovittamiseen siten, että olemassa olevat
virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa
kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön.
Asemakaavahanke on voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan vastainen.
Lisäksi asemakaavaehdotus ei noudata
- Valtioneuvoston päätöstä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017
Kaavaehdotuksessa ei ole huomioitu seuraavia tavoitteita (Vnp 14.12.2017):
· Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten
yhteyksien säilyttämistä.
· Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston
jatkuvuudesta. - VISTRA II eli Helsingin viher- ja virkistysverkoston kehittämissuunnitelmaa
- yleiskaavan määräystä koskien luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden
turvaamista koskien arvokkaan geologisen esiintymän, ns. hiidenkourun, suojelua. - Maankäyttö- ja rakennuslakia
Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132), 9§, ote
Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen
toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja
muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla arvioidaan olevan olennaisia
vaikutuksia.
Maankäyttö ja rakennusasetus, 1§ Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa, ote
Maankäyttö ja rakennuslain (132/1999) 9§ tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan
huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat.
Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät
välittömät ja välilliset vaikutukset:
1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;
2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;
3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;
4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;
5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön; - Vaikutusten selvitys on monelta osin puutteellinen tai virheellinen.
Esimerkki 1. Alueella on tehty lepakkohavaintoja. Selostuksessa on viittaus vuonna 2014 tehtyyn Helsingin
lepakkoselvitykseen, mutta tietojemme mukaan alueella ei ole käyty Helsingin lepakkoselvitystä tehtäessä
eikä alueella pesivät lepakkolajit ole tiedossa.
Lepakoiden suojelua koskevat samalla tavalla tiukasti lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämistä
kieltävät lait kuten liito-oravaakin.
Luonnonsuojelulaki (20.12.1996/1096) 49 §, ote:
Euroopan yhteisön lajisuojelua koskevat erityissäännökset
Luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja
levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.
Esimerkki 2.
Kaavaselostus, ote: ”Kaava-alueen rooli metsäverkoston osana heikkenee rakentamisen myötä.”
Kaava-alueen rooli metsäverkoston osana ei heikkene vaan ehdotettu rakentaminen hävittäisi kaava-alueen
roolin metsäverkoston osana.
Maankäyttö- ja rakennuslaki, 5 §
Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet, otteita
Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten
arviointiin perustuen edistää:
1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja
vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista;
3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista;
4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä;
5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä;
6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä;
7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista;
Kaavaehdotus ei täytä edellä mainittuja tavoitteita.
Kaavaehdotus on myös Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen (16.5.2017) vastainen:
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 16.5.2017 Karhunkaatajan asemakaavan luonnosvaiheessa
yksimielisesti: Jatkosuunnittelussa otetaan huomioon maakuntakaavan edellyttämä itä-länsi –suuntainen
ekologinen viheryhteys. Kaavoittaja jätti päätöksen täysin huomiotta kaava-alueella.
Erityistä huolenaihetta on nostattanut vaikutelma asemakaavahankeen ohjaavasta vaikutuksesta
Uudenmaan maakuntakaavan valmisteluun. Maakuntakaavaluonnoksessa (nähtävillä 8.10.-9.11.2018)
onehdotettu poistettavan Karhunkaatajan alueella kulkeva viheryhteystarve -merkintä ilmeisesti
virheellisen asemakaavahankeen johdattelemana Maankäyttö ja rakennuslaki 5.2.1999/132, 32§
vastaisesti.
Maankäyttö- ja rakennusasetus (10.9.1999/895)
32 §, ote
Jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on
asetettava uudelleen nähtäville.
Kaava-alueen ehdotuksesta tulee poistaa laajoja korttelialueita kun lainsäädäntö huomioidaan. Muutokset
ovat niin suuria ja heijastuvat koko kaava-alueelle, että asemakaavahankkeelle pitää laatia uudet
suunnitteluperiaatteet.
Muistutuksen sisältö on tarkemmin havainnollistettu ja selostettu liitteissä.
Helsingissä 12.12.2018
Herttoniemi-seura ry:n puolesta,
Ari Virtanen
Varapuheenjohtaja
Jouni Jakonen
Sihteeri