Herttoniemi-seura on tutustunut 26.9.2016 päivitettyihin suunnitelmiin ja haluaa kiittää kaupunkisuunnitteluvirastoa siitä, että pitkään osin hukkakäytössä ja tyhjilläänkin ollutta aluetta on alettu kaavoittaa pääosin asumiseen.

Työnjohtajankadun kortteleiden sijainti Herttoniemen metroaseman tuntumassa on liikenteellisesti hyvä, joskin sijainti Itäväylän varrella tuo myös isoja haasteita melun ja ilmansaasteiden vuoksi.

Herttoniemi-seura järjesti kaavatyöpajan, jossa asukkaat tarkastelivat suunnitelmaluonnoksia ja tekivät siinä seuraavia huomioita:

Rakennusoikeuden määrä, rakennusten sijoittelu ja massoittelu

Yleishuomiona toteamme, että näin tiiviillä rakentamisella on mahdotonta luoda viihtyisää asuinympäristöä. Kaava-aineistossa mainitaan aluetehokkuuden (rakennetun kerrosalan suhde maan pinta-alaan) olevan 2.6, kun vastaava luku tiiviisti rakennettavassa Kalasatamassa on 2.  Herttoniemenrannassa aluetehokkuus on 0.43. Silkkikutomolla 18.10. pidetyssä asukastilaisuudessa kaavoittaja väläytti vieläkin suurempaa tehokkuuslukua eli 3:a Työnjohtajankadulle.  

Työnjohtajankadun kortteleissa tiiveyttä kannattaa joka tapauksessa vähentää reippaasti, jos tavoitteena on viihtyisä ja vetovoimainen kaupunginosa.

Rakennusten sijoittelussa on tärkeää huolehtia siitä, että piha-alueille syntyy valoisia tiloja. Tuulitunneleiden syntymistä on vältettävä. Pihojen olisi avauduttava tästä syystä rakennusten lounais- ja länsipuolelle. Pihojen tulisi olla riittävän isoja leikkiin ja oleskeluun sekä tuomaan valoa asuntoihin.

• Nyt esitetyssä suunnitelmassa ei näin ole. Suurkorttelin 43054 pihat ovat pieniä ja pirstaloituneita. Niitä leimaa varjoisuus ja tuulitunnelien syntyminen. Kunnollisia istutus-, oleskelu-, ja leikkialueita ei synny. Ympärivuotista asuntojen ja pihojen valoisuutta ja hyvää pienilmastoa ei ole ratkaistu. 

• Umpikortteleiksi suunnitelluilla alueilla pihat ovat suojatumpia ja reilumman kokoisia, mutta varjoisia. 

• Kaavoitettavan alueen tilajäsentelyä voisi parantaa seuraavilla tavoilla: 

*Korttelissa 43054 itä – kaakkois -reunan rakennukset tulisi sijoittaa suoraan linjaan Insinöörinkadun varteen. Nyt siihen syntynyt ”aukio” on melko turha. Se on valoisa vain aamulla, jos silloinkaan. Tämä siirto toisi vastaavasti pihatilaa korttelin keskelle. 

*Samassa korttelissa kerrosalaa on vähennettävä, jotta saadaan syntymään edes yksi riittävän iso ja valoisa piha-alue. Näin tiiviillä rakentamisella syntyy vai kuilumaisia, pimeitä käytäviä rakennusten väliin. Kerrosalan vähentäminen voi tapahtua sekä madaltamalla rakennuksia, että poistamalla niitä suunnitelmasta. Alueen jäsentely parantuisi myös yhdistämällä rakennuksia aluetta pirstovan ripottelun sijaan. 

*Mitä korkeampia tornit ovat, sitä pitemmät ovat niitten varjot. Suunnitelman mukaan rakennusten korkeus vaihtelee V-XVI kerroksen välillä. Vaihteluväli on turhan suuri, se tuo levottomuutta, hiukankaan yhtenäistä räystäslinjaa ei synny. Korkeimmat talot jäävät piikkimäisiksi hampaiksi. Alueen viihtyisyyttä lisäisi tasaisempi, yhtenäisempiä näkymiä tarjoava yleisilme. Sopiva kerroskorkeus voisi olla V-XII. Näin syntyisi selkeämpää ja helpommin hahmotettavaa maisemaa.

Koska kortteleihin ei liity omia viheralueita, on asukkaiden lähdettävä virkistäytymään Länsi-Herttoniemen ja Vanhankaupunginlahden suuntaan. Sitä varten olisi tehtävä kunnollinen kevyen liikenteen yhteys. Silta Itäväylän yli olisi hyvä ratkaisu ja paras paikka sille olisi Herttoniemen leikkipuiston ja päiväkodin välissä kulkevan kävelytien kohdalla. Alikulkua Konemestarinkadun kohdalla voisi myös parantaa, nykyisellään se ei ole turvallinen, saati esteetön. Tämä kohta voitaisiin ratkaista loivemmalla ja turvallisemmalla kaarella alikulusta kohti Susitietä.

Asukkaat tulevat liikkumaan kävellen ja pyöräillen myös Roihuvuoren ja Porolahden suunnilla oleviin kouluihin, leikkipuistoon ja koirapuistoon. Nämäkin yhteydet on huolellisesti suunniteltava.

Itäväylän kattaminen ja voimajohtojen sijoittaminen maan alle lisäisi alueen viihtyisyyttä.

Miten ratkaistaan jätehuolto ja sen vaatima huoltoliikenne? Autoliikenne korttelien sisällä tulisi minimoida.

Palvelut

Näin ollen pidämme koulun ja kunnallisen päiväkodin puuttumista suunnitelmasta isona ongelmana, joka tulee heijastumaan myös ympäröiville alueille.

Liikuntatilojen pula Herttoniemessä on jo nyt huutava ja se tulee pahenemaan, kun nykyinen nuorisotalo jumppasaleineen tullaan purkamaan. Myöskään asukastiloja ei alueella ole kirjaston ja nuorisotalon purkamisen jälkeen. Gigahertsiin suunniteltu kirjasto/ nuorisotila on pieni (yht. 1000 m2) eikä mitenkään riitä tulevaisuudessa yli 25.000 asukkaan kaupunginosan tarpeisiin. (Karhunkaatajan, Länsi-Herttoniemen, Herttoniemenrannan ja Herttoniemen yritysalueen asukasmäärä yhteensä).

Ratkaisuksi ehdotamme julkista tilaa, jossa on huomioitu päiväkodin, koulun, liikunnan ja vapaa-ajan tarpeet. Mitoituksessa on otettava huomioon asukasmäärä koko Herttoniemen alueella.

Alueelle on kaivattu uimahallia jo pitkään. Tarkoitukseen on varattu tontti Herttoniemen kartanon vierestä. Nyt kaavoitettava alue olisi sijainniltaan selkeästi parempi uimahallia varten. Lisääntyvä asukasmäärä tekee uimahallista entistä tarpeellisemman.

Säilytettävä vanha rakennus, viherympäristö ja taide

On hienoa, että alueella oleva vanha punatiilinen teollisuusrakennus säilytetään. Vanha rakennus tuo kortteliin historiallista syvyyttä.

Alueella on vanhaa puustoa, joka pitäisi inventoida. Sen säästäminen parantaisi alueen viihtyvyyttä. Muistutamme myös julkisen taiteen miljöötä ja alueen identiteettiä parantavasta merkityksestä. Yritysalue on jo aiemmin tunnettu korkeatasoisesta veistostaiteestaan. Sitä pitäisi sijoittaa alueelle prosenttiperiaatteella.

Helsingissä  4.11.2016

Herttoniemi-seura ry
Raimo Mäkelä, pj
Hilkka Helsti, vpj